torstai 25. helmikuuta 2010

Väsy


Olin eilen 11 tuntia seurakunnalla. Ja vaikka olen nukkunut hyvin ja pitkään, silti väsyttää. Kohta lähden taas harjoitteluun. Tänään on työttömien ruokailu. Tarjoamme hernekeittoa ja pannaria Asemakatu 24:ssä.


Hyvää päivän jatkoa Sinulle!

perjantai 19. helmikuuta 2010

Ravintotietoa


Nonnihh, nyt sitä tulee - nimittäin terveellisen ravinnon tietoa. Käytiin tässä sisätautipoliklinikalla ja mulla oli kamera mukana. Katso kuvat ja vertaa omiin ruokatottumuksiisi - jos siis uskallat! Cool


 



Tässä tulee ensimmäinen, muutaman tuotteen kalorimäärät. Karjalanpiirakassa luulin olevan enemmän kaloreja.



Käväistiin pizzalla, siis muutaman tunnin kävely lisäksi, ettei jää liikaa energiaa



Juotkos paljon limsaa, kannattaisiko vaihtaa mehuun?



Voi ei, eikö Mäkkärissäkään enää voi käydä ilman pitkää lenkkiä?



No saunakalja nyt ainakin käy, mutta vain yksi purkki!



Mites on suklaan laita? Kolottaako hammasta?



Mutta Fazerinaa (= faster Iina) on pakko halata!



Kumman valitset?



Tää on paras. Ilman muuta mä haluan syödä 3,6 kg omppuja!


Pakko kyllä mainostaa. Meidän ruokavalioon ei noita hurjan kalorin aineita kuulu kuin joskus harvoin. Limsaa, olutta ja karkkeja ei ollenkaan (paitsi joskus perinne/kotikaljaa) ja suklaatakin vain tosi tummana silloin tällöin. Omppuja sen sijaan kuluu kyllä kiloja viikossa.


 

keskiviikko 17. helmikuuta 2010

Onko vaiko eikö?


Ei kait kukaan oo kaivannut mun sepustuksia? En usko, ainakin kommenteista tai niiden puutteesta päätellen.


Eikä mua oikein huvita mitään kirjoittaakaan, kun ei oo mitä kirjoittaa. No seurakuntalehdestä on tulossa hiano. Vaikka ite sanonkin. Kattelkaa sitten netistä www.helluntaiseurakunta.fi siis maaliskuun puolenvälin paikkeilla viimeistään.


Oltiin kolme tuntia tänään Munnin kanssa tuolla Kustaanlinnan poskessa isoissa rakennuksissa. Kirjoittivat pari kuukautta lisää lepolomaa Munnille. Ei oikein vielä ole terässä vaari. Mutta eiköhän se siitä, kunhan jaksaa edetä hitaasti. Sitä siellä koko ajan neuvottiin.


Saatiin paljon hyvää ja uuttakin tietoa toipumisesta infarktin jälkeen. Munni jo luuli, että hän on aivan ainutlaatuinen poikkeus, mutta osoittautui olevan aivan tavallisen tapainen toipilas. Pyörän polkeminen luontui muuten hyvin, mutta henkeä pakkas ruveta ahistaan. Sekin kuuluu asiaan - kuulemma. Ei siis huolta huomisesta, mennään päivää kerrallaan. Äitini sanoin: "Mennään nyt tätä!" Voi miten monta kertaa hän mulle sen sanoi, kun taistelin vaikeitten asioitten kanssa aikanaan. Siunattu, rakas äiti.


Pahinta kait Munnilla on, kun on pakko kattella toisten tekevän sen töitä ja sormia niin kovasti kutittais olla mukana. Mutta välillä meitä taidetaan panna etenemään hitaasti. Oppia ikä kaikki, kuten vanha kansa sanoi.


Eipähän tässä kummempia kuin, että pitäkäähän huoli, ettei nenänpää jäädy!

tiistai 9. helmikuuta 2010

Vihannesten säilytystä ja muuta ruokaa


Tänään eka kerran sitten viime torstain ruoka maistui hyvältä - tai siis pystyin syömään "oikeaa" ruokaa. Viime päivät olen elänyt viilillä, Pro Vivan mustikkakeitolla ja parilla voileivällä. Kun oikeasti en ole saattanut syödä. No paino putosi kilon verran, mutta en silti suosittele kenellekään moista laihdutusmetodia.


Niin niistä vihanneksista. Päädyin viime vuonna hankkimaan muutaman Tupperware-kipon ja yksi on ylitse muiden, tämä



sisältä



Sieltä kurkistelee jäävuorisalaatti, jossa viime tietojen mukaan ei ole juuri lainkaan ravintoaineita, kesäkurpitsa ja tilli. Muutama savoijinkaalin lehti on alla piilossa. Siis vihannekset säilyy oikeasti tosi hyvinä kauan. Kunhan ne ensin huuhtelee eli ovat kosteita. Liika vesi pysyy tuolla alimmaisessa kipossa. Mutta kekseliäshän hokaa heti, ettei tarvi hankkia noin kallista vehjettä, kun käyttää vähän oivallusta. Muistelin minäkin jossain kaapin kätköissä olevan jutskan, jolla saan halvan samanarvoisen systeemin niille vihreille, jotka ei mahdu tähän kippoon. Niin ja erityisesti rucola-salaatille, jota on mahdoton pitää muiden kanssa samassa astiassa sen lehtien pienuuden vuoksi. Eli näin tehdään edullinen versio:



Etsitään kaapin kätköistä ritilä ja laitetaan se tavalliseen tiiviskantiseen muovikulhoon. Jos ritilää jostain syystä ei satu kaapista löytymään, sellainen varmaankin löytyy jostain kaupasta. Tässä säilyvät persiljatkin, joita yritän joka päivä syöttää runsaasti isoM:lle alhaisen hb:n takia. Siis säilyvät tosi vehreinä ja raikkaina pitään - ainakin viikon, elleivät tule syödyiksi ennen sitä.


Että tervemenoa kokeilemaan!

sunnuntai 7. helmikuuta 2010

Mahatauti - vai mikä se oli?


Oi nej... sanoi Cajsa pienempänä ja taitaa sanoa esikoinenkin. Tulihan se mullekin, se mahatauti. Illalla alkoi palella ihan vietävästi, polvet löi loukkua ja hampaat kalisi, vaikka miten lisäsin täkkiä niskaan. 38.4:ään se nousi. Ei onneksi enempää. Ja mikä olo mahassa. Pahinta oli kuitenkin poltto ruokatorvessa varsinkin oksennuksen jälkeen. Kunnon ruokaa ei vielä voi ajatellakaan, Pro Viva mustikkakeittoa ja viiliä sekä äsken vähän muroja. Mutta eiköhän tästä tänään jo selvitä elävien maailmaan.


Illalla sängyssä unta odotellessa järjestelin omat hautajaiseni Nolostunut. Arkun väristä lähtien. Muutama laulu vielä jäi valitsematta. Mutta siitä kuulette sitten myöhemmin - viimeistään hautajaisissani. No nyt Iina sekoaa. Jo pikkutyttönä typy tapasi sanoa: "Äiti, mitä mä teen, jos sinä kuolet?" Mistäs sen nyt sitten tietää, kuka ensiksi täältä poistuu.


IsoM lähti kävelylle. Kyseli tuossa, että onkohan hän liian varovainen. Sitähän nyt ei toinen voi tietää.


Ensi viikon loppuun mennessä pitää saada srk-lehden sisältö kokoon. Pääkirjoitus pitää mun vielä kyhätä, luulen saaneeni aiheenkin illalla.


Ei muuta kuin palailemisiin!


Tai no, taidan näyttää teille koko sisaruskaartini - vain yksi on poissa Isän luona jo. Vanhin sisko täytti 70 vuotta. Juhla oli äidin viimeinen sukujuhla.


tiistai 2. helmikuuta 2010

Broilerinmaksaa


Löysin Geryn S-marketista pakastettua broilerin maksaa ja päätin pitkästä aikaa laittaa maksaruokaa. Tosin teinhän tietenkin jouluksi maksalaatikkoa, mutta sitähän ei lasketa. Siispä illalla kotiin tultuani kuuden jälkeen ryhdyin tutkailemaan pakkausta. Ja kas, kannessahan oli resepti. Pilkotut maksat, sipulia ja pekonia pannulle ruskistumaan, sen jälkeen ruokakermaa ja haudutus jonkin aikaa. Sillä aikaa riisit - täysjyväsellaiset - kiehumaan. Lopuksi maustetaan suolalla, mustapippurilla, meiramilla ja rakuunalla. Ja mums, että on hyvää. Kokeilkaapas.


Huomannette, että alakulo on antanut periksi. Anja rukoili puolestani päivärukoushetkessä ja se hellitti. Kiitos Jumalalle!

Väsynyt vahus


En jaksa kirjoittaa mitään, mutta älkää hermostuko, kyllä se vielä virtaa. Ja harmittaa, kun en saa poikki yhteyttä täältä naamakirjaan, vaikka miten  yritän. Osaisko BF auttaa?

 Alla oleva kirjoitus oli paikallisessa Ylöjärven Uutisissa mielipiteenä: Pohojalainen Pirkanmaalla Oon vähä miettiny tätä elämää ja sitä,...