Ei ole tullut tankattua nykyistä Opelia kuin pari kertaa. On tuo Munnipunni hoidellut mulle menovedet tankkiin. Koska kaikki eivät näinä viikkoina saa ajaa autoa, jouduin eilen ajamaan Jetille.
Oikealla puolellahan se tankki on, joo. No, ei muuta kuin kortti sille varattuun aukkoon, tunnusluvut ja tankin numero. Kaikki kunnossa! Ei kun tankaamaan. Pistooli käteen. Pallukka on 95:ssä, mutta varmuuden vuoksi painoin 95:n nappia. No ei mitään, nappi hyppää dieselille. No, jo on kumma, painetaan uudelleen. Pallukka näitisti 95:ssä, mutta ei kun taas dieselille. Vähän jo meinasin hätääntyä. Kaksi pistoolia vierekkäin ja mulla dieselin sellainen kädessä!! Höh... uusi pistooli ja tarkistus 95:stä. Ja pistooli tankkiin. Tuleeko sieltä mitään, ei tahdo oikein kuulua sitä surinaa. Vai kuuluuko? Melkein jo piti kokeilla onko kuulolaite korvassa. Hoksasin sitten kattoa mittariin, joka ei liikahdakaan.
Pari poikaa tulee toiselle tankille ja huutelen heille, että täältä ei tuu mitään. Pojat kattoo kuin lehmä uutta veräjää ja totean itekseni, ettei noista taida apua olla. Takasi korttokololle ja korttia sinne. Mutta ei mene sisään ei sitten millään. Sanoin pojille että vassakuu, mä oottelen.
Pojat tankkasivat ja osoittautuivat puhuvan ruåttia eivät ilmeisesti tajunneet avunpyyntöäni. Sitten korttia uudelleen reikään ja kohta jo tulee kuittia: dieseliä 0,00. Huh helpotusta.
Loppu sujuikin sitten jo mallikkaan tottuneesti oikeasta pistoolista. Että näinkin voi käydä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti