Olisin puhunut vähemmän ja kuunnellut enemmän.
Olisin kutsunut ystäväni illalliselle, vaikka matot olisivat olleet roskaisia ja sohva imuroimatta.
Olisin ollut valittamatta huoneiden epäjärjestyksestä enkä olisi surrut nokeentumista, jos joku halusi laittaa takkaan tulen.
Olisin ottanut ajan kuunnella isoisäni kertomuksia nuoruudestaan.
.... en olisi koskaan vaatinut auton ikkunoita suljettavaksi kauniina kesäpäivänä, vain koska hiukseni olivat juuri kammatut.
Olisin polttanut ruusun muotoisen kynttiläni sen sijaan että se pehmeni itsekseen oltuaan liian kauan takan reunalla.
Olisin istunut ruohikolla lasten kanssa surematta vaatteitteni vihertymistä.
Olisin nauranut ja itkenyt vähemmän televisiota katsellessa ja enemmän elämää katsellessa.
Olisin jäänyt päiväksi vuoteeseen ollessani sairas sen sijaan että uskottelin maapallon pysähtyvän, jos olen päivän kotona.
En olisi ostanut mitään vain sen vuoksi että se on käytännöllinen tai testien suosittelema tai sillä on elinikäinen takuu.
En olisi juhlinut raskauteni yhdeksän kuukauden päättymistä vaan olisin pyhittänyt jokaisen hetken tajuten, että sisälläni kasvava ihme on ainoa tilaisuuteni auttaa Jumalaa ihmeen teossa
Kun lapseni halasivat minua, en olisi koskaan sanonut: " Sitten myöhemmin! Nyt menkää pesemään kätenne illallista varten."
Sanoisin useammin : "Minä rakastan sinua..." "Olen pettynyt..." sijasta.
Mutta ennen kaikkea, jos saisin elää elämäni uudelleen, tuntisin sen joka minuutin...,
katsoisin sitä ja näkisin sen....,
eläisin - enkä antaisi pois mitään.
Bongattu netistä