perjantai 31. elokuuta 2012

Syysluonnon kauneutta

Aloitetaanpas tänään tällaisella kauniilla pihlajapuun kuvalla. Oikeastaan olisin voinut kuvata enemmän puuta kuin nurmikkoa. Puolustuksena voinen sanoa, että oli auringonpaistetta ja koska kuvasin puhelimella, niin siitä ei niin tarkkaan näe, mitä on kuvaamassa. Mutta paljon on marjoja. Puu sijaitsee LAIHIAN keskustassa - siis kirkolla.

Tämä ihanuus taas sijaitsee Vaasan keskussairaalan alueella. Oikeastaan voisin laittaa siitä toisestakin päästä otetun kuvan, kas täss

Ja vähän yksityiskohtaakin


Olin aivan myyty tälle kukkakaunistukselle. Mulla on tuolla sivustalla yksi penkki, josta kaivoin pois kaikki lupiinit enkä vielä ole keksinyt, mitä siihen laittaisin. Mahtaisinkohan viitsiä laittaa tällaista ihanuutta? Saas nähdä ensi kesänä.

Tuolla keittiössä muhii viimeisiä mehujaan karviaismarjoilla täytetty Mehu-Maija. Toinen sellainen. Ollaan saatu poimia marjoja Markulta ja Pirkolta, kun hieman on autettu heitä mehun teossa. En koskaan aikaisemmin ole karviaisista mehua tiputellut, mutta kun tuo isoM ei enää saa käyttää herukoita, niin pakko oli kokeilla. Siis maidon juontikin on tosi vähissä hänellä. Mutta ihan hyvää tuntuu tuokin mehu olevan. Kyllä sitä vain aika paljon maijallisesta tulee, nytkin näyttää sangossa olevan ainakin kuusi litraa. En voi pullottaa mehuja, kun ei ole enää kylmiötä, jossa niitä säilyttää. On siis pakastettava kaikki enkä halua laittaa tulikuumaa mehua muovipulloihin. Siksi sankoviilennyt on välivaiheena.

Eilen täytti toinen pikkutyttäristämme kokonaista kuusi vuotta. Cajsa täytti jo maaliskuussa ja Nelly eilen. Eli ovat jo isoja eskarilaisia. Huomenna on juhlat aikuisille. Minä vääntelen pari lohipiirakkaa maisteltavaksi.


Cajsalla oli pukusynttärit vai sanotaanko niitä naamiaisiksi. Monenlaista tyyliä sukulaisilla oli. Olis kiva laittaa jokaisesta oma kuva, mutta antaa nyt olla. Ehkä tällainen, josta ei niin helposti tunnista kuka kukin on, on mukavampi.

Viime päivinä olen eka kerran - niin ainakin luulen - miettinyt, miten lyhyt tämä Suomen kesä sentään on. Juuri, kun se alkoi, niin syksy jo häämöttää. Ei ole montaa kertaa tullut tuolla terassillakaan murkinoiduksi. Kuitenkin sentään muutaman kerran. Vielä kuitenkin saa nauttia luonnon kauneudesta ennen kuin lehdet varisevat, kukat kuihtuvat, ruoho lakastuu ja tulee tumman luonnon vaiheet ennen valkoista vaihetta. Kuitenkin nämä neljä vuodenaikaa koen rikkautena. En taitaisi viihtyä ainaisessa kesässä. Niillähän sitä mennään, mitä on annettu!

Se on nyt soromnoo!

Roomalaiskirje 8:28 "Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut."

tiistai 28. elokuuta 2012

Terveysruokailua vai ei

Mua sitten kyllä ottaa kovasti otsaan tuo isoM:n ruokavalio. Siis onhan se nyt ihan päin kaikkia terveysruokavalistuksia, ettei saa syödä vaikkapa monijyväviljaa. Vain ja ainoastaan puhdasta, valkoista vehnäjauhoa. Tai nå ruis- ja ohrasihti ja lestyjauhoja saa. Mutta mitä ne sitten on? Nåh, täytynee kuuklata, että sitte tietää.

Ja aamupuuroksi ei saa enää tarjota kuin aivan silloin tällöin kunnon kaurapuuroa, jota jo Markus-setä 50-luvulla kehotti syömään. Ja minähän aina tottelen! Tai nå - ei nyt ihan aina. Pitäis vaan keittää manna- tai riisipuuroa ja sekin johonkin riisimaitoon, joka kuulemma palaa pohjaan. Miltä sellainen nyt edes maistuu? Entä se terveysvaikutus?

Våi hyvää päivää! En tässä muuta enää taida sanoa. Ja se vielä pahinta, ettei tämä ota ollenkaan isoM:n otsaan. Vain mun, jolla on paljon kapeampi ja valkeampi otsa.

Jos tarjoan hänelle perunaa, se pitää ensin kuoria. Sitten liotetaan yli yön runsaassa vedessä, joka kaadetaan viemäriin. Sitten otetaan hanasta uutta vettä runsaasti, jossa se peruna keitetään - tai kaksi perunaa - pientä. Kun sen verran saa päivässä nauttia tuota herkkua.

Mutta ei kai tässä muuta kuin hihat heilumaan ja naama peruslukemille.
Hyvää päivän jatkoa sulle!

"Nöyrtykää siis Jumalan väkevän käden alle, niin hän ajan tullen korottaa teidät."
1. Piet. 5:6

p.s. koittakaa ny joku ees kommentoida, kait sen pitäisi onnistua

keskiviikko 22. elokuuta 2012

Ruoka-ainerajoituksia

Noniin, tähän on sitten tultu! IsoM joutui kroonisen munuaisten vajaatoiminnan vuoksi jättämään syömisistään pois aika lailla erinäisiä ruokia. Rajoitettuja ovat nyt sitten mm. kaikki kokojyväviljat (siirtyy siis valkoiseen leipään), maitotuotteet (2 dl päivässä), natrium (hyvin vähän), kahvi (silloin tällöin), nestettä rajoitetusti, pari pientä perunaa päivässä, kananmunia (kerran viikossa yksi), kovat juustot (kaksi siivua viikossa), marjoista herukat kiellettyjä, hedelmistä banaani ja kiivi. Tämä nyt muistista repäistynä. Kyseessä siis kaliumin ja fosforin (fosfaatti) rajoitus. Toiveena, ettei tulisi jatkossa dialyysihoitoja.

Poika tuntuu suhtautuvan asiaan tyynesti. Piti nyt eilisestä saakka verenpainemittaria, joka mittaili kolme kertaa tunnissa. On just viemässä sitä takaisin sairaalaan.

Eikä hänellä ole todettu munuaisissa mitään vikaa, vaan kaikki johtuu sydämen vajaatoiminnasta. Se kun ei jaksa kierrättää verta tarpeeksi munuaisten tarpeisiin. Näin sitten munuaiset eivät pysty suodattamaan kaikkea sitä, mitä pitää virtsan kautta ulos, vaan "myrkyt" jää kiertämään kehoon.

Että ollaan kiitollisia kaikista muistamisista Isän edessä. Näillä nyt mennään.

Matteus 8:14 "Kun Jeesus tuli Pietarin kotiin, näki hän hänen anoppinsa makaavan sairaana kuumeessa. 8:15 Niin hän koski tämän käteen, ja kuume lähti hänestä; ja hän nousi ja palveli häntä.
8:16 Mutta illan tultua tuotiin hänen tykönsä monta riivattua. Ja hän ajoi henget ulos sanalla, ja kaikki sairaat hän paransi;
8:17 että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetta Esaiaan kautta, joka sanoo: "Hän otti päällensä meidän sairautemme ja kantoi meidän tautimme."

sunnuntai 19. elokuuta 2012

Jalkapalloa

Käytiin katsomassa Nellyn peliä. Voittivat 12-1 ja toisen matsin, jota me ei katsottu voittivat myös 6-2 tia jotain.

Lämmittelyä ennen peliä


Pelin tiimellyksessä

Hanski oli myös mukana

Matsin jälkeen käytiin vielä vattuja noukkimassa. Ei jaksettu - tai minä en jaksanut - enempää kuin neljä litraa. Löysin kyllä suurimpia luonnon vattuja, mitä milloinkaan olen nähnyt. Olisihan sieltä niitä voinut poimia vaikka miten paljon, mutta nyt meillä on jo vähän yli 10 litraa, eiköhän niillä pärjätä.

1.Korinttolaiskirje 13:1 "Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei olisi rakkautta, olisin minä vain helisevä vaski tai kilisevä kulkunen."

lauantai 18. elokuuta 2012

Kiertoajelua ja perheseuraa

Onpas tänään ollut tosi hieno päivä. Ihan muutenkin, ei vain siksi, että on ollut lämmin ja aurinkoinen kesäsää. Puoli kymmeneltä isoM totesi, että ehditään vielä klo 10 alkavalle kiertoajelulle. Niinpä laitettiin vipinää, käytiin hakemassa seinästä rahaa ja kas, ehdittiin ihan ajoissa.

Tehtiin ympäri Laihiaa kahden tunnin ja kolmen vartin reissu, jonka aikana pysähdyttiin kuudessa paikassa.On pakko sanoa, että sydänalassa tuntui niin ihanalta, että oli välillä vaikeaa pysyä nahoissaan. Ihan vaan sen vuoksi,  miten on mahtavaa asua täällä. Ympäristö on niin jotenkin mun sielunmaisemaan sopivaa.

Käytiin Manun luontotilallakin



Savusaunassa oli aivan ihana tuoksi

Halkopino ja mä

Käytiin myös Kapteenin talolla Hulmin puistossa. Sieltä alkoi vapaussota 1918 ja siellä tulivat myös ensimmäiset viisi kaatunutta.

Kaksi komiaa, muuri ja isoM

Reissusta palattua lähdettiin toiselle reissulle. Ensin haettiin tytär Vaasasta ja sitten ajettiin esikoisen luo Petolahteen. Laitettiin yhdessä ruokaa, syötiin ja vietettiin aikaa. Tytär kävi Cajsan ja Kallen kanssa saunassa.

Todella hieno päivä. On ihanaa saada olla perheen ympäröimänä, vain välipojan perhe puuttui, mutta heidät tapaamme huomenna, kun mennään seuraamaan Nellyn jalkapallo-ottelua. Perhe on paras!

Efesolaiskirje 2:8 - 9 "Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta - se on Jumalan lahja - ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi. "


perjantai 17. elokuuta 2012

Sadonkorjuuta

Tänään oli sitten sadonkorjuupäivä. Pinaatit olivat kasvaneet ISOIKSI, melkein veivät persiljalta tilan. Näin paljon niitä tuli



Iso korillinen, mutta kun olin irrottanut lehdet, jotka aioin käyttää, näytti kori tältä


Kiehautin pari minuuttia kahdessa erässä, soseutin monitoimikoneella ja pakastin muovipusseissa erittäin litteänä. Viisi pussia tuli. Ettei ihan myyntiin saakka riittänyt.

Tytär tuli illalla vähän yhdentoista jälkeen. Oltiin väsyneitä, joten mentiin melkein heti nukkumaan. Aamulla hän lähti YLE:lle Vaasaan töihin. Vein hänet asemalle. Junan oli määrä tulla 08:29. Pari minuuttia ennen tuli kuulutus, junan saapumisaika on 08:44. Höh! Niinpä istuimme autoon ja vein hänen töihin. Olimme jo Kaarlenkentän luona, kun kello oli 08:44. Jos junalla olisi tullut, olisi pitänyt vielä kävellä Palosaarelle. Nåh, nyt hän ei myöhästynyt lainkaan.

Minä käytin tilaisuutta hyväkseni ja kurvasin Kukkatorille, josta matkaan tarttui kuusi pienempää ulkokrysanteemiä. Mulla on purkeissa ollut pelargonioita, mutta en enää aio niihin sortua. Eivät ole olleet oikein näyttäviä. Paremminkin näyttämättömiä. Joillakin kukkivat hyvin runsaasti, muttei mulla, vaikka yritin kovien sateiden aikana niitä kuskata räystään alle suojaan. Ja kastellutkin olen.

Korvasin pelargonit siis krysanteemeilla ja tältä näyttää nyt


En ole mitenkään erikoisesti valkoisten kukkien ystävä, mutta näitä on nyt sitten kaksi

Tämä krysanteemi ei vielä ole kunnolla kukassa

Tästä tykkään eniten. En vain kyllästy tähän väriin.

Etupihalla on ollut diana amppelissa sekä varaston seinällä. Amppelikukan jouduin tänään heittämään pois, sillä siinä oli niin paljon kuivia oksia. Siis ei sitäkään ensi kesänä, vaikka on muuten tosi kaunis. Pitäisköhän laittaa tähän muistin virkistämiseksi kuva siitä


Nyt taitaa tämä kuvakavalkadi riittää. Sain just kirjastosta viestin, että varaamani kirja, Maijan tarina, on haettavissa. Taitaa tulla tiivis iltapäivä.

1.Johanneksen kirje 4:7 ”Rakkaani, rakastakaamme toinen toistamme, sillä rakkaus on Jumalasta; ja jokainen, joka rakastaa, on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan.”



torstai 16. elokuuta 2012

Odotusta

Istuskelen tässä koneella melkein keskiyöllä ja odottelen, milloin saan lähteä tytärtä vastaan tuonne raitille. Oon pelannu Mahjongia koko illan odotellessani. Puolenpäivän aikaan lähdimme isoM:n kera Hulmille Kapteenin talolle ISOON vattupusikkoon marjaan. Saaliiksi saimme kuutisen litraa vattuja. Mutta kuka tuon määrän osaa sanoa, kun ne menevät koko ajan kasaan. Olin jo huolissani siitä, ettemme saa ollenkaan vattujan, mutta toisin kävi. Kiitin Taivaan Isää saaliista. Haavat voivat jo niin hyvin, etteivät haitanneet poimimista. Mun mielestä olisivat kyllä lääkärit saaneet samalla, kun niitä reikiä porasivat mahaani, imaista enimmät rasvatkin pois. Tuntuu, että laittoivat vain lisää fyllninkiä sinne.

Ei muuten ollut sappirakossa kiviä eikä soraakaan - ei edes mikroskooppista. Mutta lievä tulehdus oli. Eivät ne vaivat ole kokonaan hävinneet vieläkään. Kahvi on kaikkein pahinta mahalleni. Vaikka lantraan niin, että kahvia on vain nimeksi kuuman maidon seassa. Mikä lie ainesosa, joka sen vaikuttaa.

Eilen tehtiin kesäretki Seinäjoelle. Oli tosi kuuma ja käveltiin aika paljon. Siispä sydänsairas isoM ei voinut oikein hyvin, kun kotiin palattiin. Liian kuuma ilma lienee hänelle pahinta. Tänä iltana tosin valitteli, että on kylmä. Se on jotain uutta se. Mulla on tapana sitä valitella.

Kyllä muuten harmitti, kun kiinteistöyhtiön työntekijä oli eilen käynyt muka leikkaamassa meidän nurmikon. Jälki oli kuin perunapeltoa. Ilmoittelinkin huoltonaiselle, että mieluusti itse leikkaisimme tuon pikku pläntin, joka takapihallamme on - samoin etupuolella. Siltäkin puolelta kaveri on vienyt puolet puskan juurelle istuttamastani maahumalasta. Nåh kaipa se kasvaa uudelleen.

Johanneksen evankeliumi 20:30—31 ”Paljon muitakin tunnustekoja, joita ei ole kirjoitettu tähän kirjaan, Jeesus teki opetuslastensa nähden; mutta nämä ovat kirjoitetut, että te uskoisitte, että Jeesus on Kristus, Jumalan Poika, ja että teillä uskon kautta olisi elämä hänen nimessänsä.

maanantai 13. elokuuta 2012

Vanhan blogin kirjoitusten siirto onnistui

Hei

Kuten ehkä  huomasitkin, onnistuin siirtelemään vanhasta blogistani kirjoituksia tänne. Ei kuitenkaan ole kovin innostavaa siirrellä sellaisia, joista kuvat ovat kadoksissa. Kirjoituksia on kaiken kaikkiaan muistaakseni 491 kipaletta ja niitä voi siirtää 25 kerrallaan. Taidan jättää loput myöhempään ajankohtaan.

Olkaahan kiltisti!
Voi, kun pääsis taas käymään Israelissa!

Matti joskus vuosia sitten Lohjanjärven rannalla.

Täytyy edelleen hieman opetella tämän uuden blogin käyttöä. Nyt jo osaan lisätä kuvia koneelta, mutta en löytänyt tapaa, millä lisätä tekstiä kuvien väliin. Eli parempi lisätä kuva aina siihen kohtaan tekstiä, mihin sen on aivoitellut.

Kyrönmaan hengelliset päivätä, joita ollaan srk:ssa valmisteltu helmikuusta lähtien ovat nyt ohi. Pääesiintyjiä olivat Eija Merilä ja Heimo Enbuska. Ihmisiä olisi saanut olla enemmänkin. Kahden päivän aikana kävi vähän yli 800. Lisää olisi mahtunut. En voi kuin surra teidän puolestanne, jotka ette saaneet olla mukana. Oli todella hyvä ilmapiiri - välillä ihan murtava ja hyvin koskettava. Eija ja Heimo lauloivat tosi mahtavasti ja kertoivat myös avoimesti elämänsä kipukohdista. He julistivat Jumalan sanaa ihanasti. Oli niin hyvä olla.

Pakko on tässä välissä teitä hieman viihdyttää. Mulle on käynyt tässä pari kertaa tosi nolosti. Jotka ovat kavereitani naamakirjassa, ovatkin asiasta jo tietoisia. Nåh, minäpä kerron. Edellisellä tukanpesukerralla ruiskuttelin tapani mukaa mielestäni Dermosilin muotoilusuihketta.  Ajattelin kokeilla laittaa hieman vähemmän kuin tavallisesti. Mielessäni käväisi, että minnehän olen mahtanut laittaa purkin pikkuisen muovikorkkisuojan. Tein siinä sitten jotain pikkuhommaa ennen kuin käyttelin harjakiharrinta. Pitoa ei oikein tuntunut olevan, tukka vain lösötteli liukkaana ja raskaana. Ehkäpä on syytä sittenkin laittaa ensi kerralla se tavallinen määrä muotoilua.

Nåh, eilen sitten saunottiin jälleen ja päätin sitten suihkutella muotoilua entiseen malliin ja käytellä kuivaajia hieman aikaisemmin eli kosteampaan hiukseen. Kuivaajaa käytellessä totesin, ettei kaikki edelleenkään ole kohdallaan. Kurkkasin peilikaappiin - ja voi ihmettä - sain mahtavat naurut. Olin suihkutellut tukkaani Septidin-desinfiointiainetta! Kyllä naurua piisasi. Jokohan sitä pitäis käydä jossain vanhuustestissä? Olin siirtänyt Septidin-pullon muotoilusuihkeen eteen, kun käyttelin sitä leikkaushaavojen suihkutteluun. Mikä sitten oli tarinan opetus? Nåh, ettei pidä mennä sekoittelemaan purkkien ja purnukoitten totuttuja paikkoja. Amen!

Koettakaahan jälleen päriätä! Ja jos ette, niin soitelkaa.

Psalmit 118:24—25 ”Tämä on se päivä, jonka Herra on tehnyt; riemuitkaamme ja iloitkaamme siitä. Oi Herra, auta, oi Herra, anna menestys!”

p.s. Meillä on muuten sisällä ollut viime aikoina tosi kylmä. Eilen ostin sisälömpömittarin ja se osoitti +19 astetta. Se on nykyihmiselle aivan liian vähän. Oon palellu ja tärissy monena päivänä ja ajattelin tänään vähän kysäistä, olisiko mitään mahdollisuutta saada lämpöä jo päälle. Aamulla lehdenhakumatkalla tapasin meidän talon huoltonaisen ja totesin meillä olleen sikakylmä. Hän oli juuri menossa laittamaan lämpöä päälle. Olivat ilmeisesti muutkin palelleet.


keskiviikko 8. elokuuta 2012

Kuvan lisääminen

Oli pakko kokeilla kuvan lisäystä. Kertokaa nyt te, jotka käytätte tätä blogspotia: eikö tänne voi lisätä kuvia koneelta? Ei ainakaan mulla tullut sellaista vaihtoehtoa.

Vanhan blogin siirto tänne

Jaahas, muutin vanhaan blogiin tehdyllä ohjelmalla sen blogger-muotoon, mutta miten ihmeessä saan sen tuoduksi tänne? Hyvät neuvot olisivat nyt tarpeen ja ne ovat sellaisia, että tavallinen tallaaja ne ymmärtää.

Kahvinkeitinturinaa


Heti, kun muutettiin tänne nykyiseen asuntoon, kahvinkeitin pimahti. No ei se mitään, takuu oli voimassa ja niin saatin uusi keitin. Otettiin toinen malli ja maksettiin vähän lisää. Tämä tapahtui tammikuun lopussa. Eipä mitään, tänään se uusikin keitin sanoi sopimuksen irti. Noh, keitin autoon jahuristelemaan Vaasaan Prisma-kauppaan. Siellä asia sujui hienosti. Tietenkin olimme säästäneet takuukuitit. Tällä kertaa olikin sitten jo melkein pakko hankkia se kaikkien mainostama Moccamaster. Tulipahan maksetuksi vähittäin, ettei kukkaro laihtunut kovin paljoa kerralla. cool



Kotona sitten kuuliaisena kansalaisena tutkailin hieman käyttöohjetta. MUTTA Masterin käyttöohjeessa lukee sellaista, että epäilyttää voidaanko me edes sitä käyttää: "Tätä laitetta eivät saa käyttää henkilöt (mukaan lukien lapset), joilla on ruumiillisia tai henkisiä puutteita tai joilta puuttuu kokemusta. Paitsi, jos heidän turvallisuudestaan vastuussa oleva henkilö valvoo laitteen käyttöä tai antaa ohjeita siitä."



Kuka haluaa tulla meille valvomaan meidän turvallisuutta?



Psalmit 125:1 ”Jotka Herraan turvaavat, ovat kuin Siionin vuori: se ei horju, vaan pysyy iankaikkisesti.”



p.s. Olen muuten aikeissa siirtää blogini Bloggeriin, joten voitte varautua osoitteen muutokseen. Kuvat hävisivät sen takia, ettei vuodatuksella ollut varmuuskopioita kuvista, mikä on kummallista. Alma Medialta on lehden mukaan sanottu, ettei vuodatus-blogiin ole investoitu. Siispä kannattaa siirtyä parempaan alustaan, vaikka muuten olenkin tykännyt tästä. Tökkimisistä huolimatta.

Bloggertuskailua

Kyllä voi olla tuskaisaa saada aikaan uusi blogi. Sain käyttää kaikki tietoni ja taitoni, eivätkä nekään tuntuneet riittävän, ennen kuin blogin luominen onnistui. Taisivat mennä sekaisin kaikki sähköpostiosoitteetkin. Mutta katsellaan nyt, miten tämä onnistuu.

tiistai 7. elokuuta 2012

Kuulokojeita ja vähän muuta


Onpahan jälleen aikaa vierähtänyt edellisestä kirjoitelmastani. Mutta on siihen syy. Netti on tökkinyt tosi pahasti. Väliin ei ole päässyt ollenkaan, väliin jotenkin, mutta latautumiset kestivät...kestivät...kestivät. Nyt se toimii, mutta ei vielä kaikki ole ihan kunnossa meidän netti-isännän mukaan.



Mitähän tässä välillä olis tapahtunut? Niin, meidän perheen nuorimmainen pikku-Ville täytti kokonaista kaksi vuotta. Juhlat vietettiin kuumeisena ja lopulta piti mennä lääkäriin, kun korvatulehdus äityi niin pahaksi, että tärykalvo puhkesi. Lääkäri sitten imi kaiken moskan pois korvasta. Poika-parka. Varmasti sattui ihan hirveesti. Mutta sittenhän se helpottaa, kun paineet ja moska tulee pois korvasta.







Vaikkei kynttilöiden puhallusta saatukaan, kakku silti maistui pikkuiselle.



Olin Cajsan ja Kallen sekä myös Blixtenin seurana, kun mamma oli Villen kanssa tohtorilla. TK:n pihassa on hieno patsas ja siinä oli kiva leikkiä







Ja esikoinenkin sai lunssan. Ei oo sairastanu miesmuistiin. Viisivuotiaaksi asti oli jatkuvasti räkätaudissa, mutta kun kitarisat leikattiin, ei tarvinnut enää sairastella. Mutta kaatuu se isokin mies, kun sairastuu. laugh



Niin se kuulolaite, siitähän mun piti kirjoittaa. Sain tänään aivan uuden uutukaisen. Sellaisen, jossa itse laite on letkun päässä korvan takana. Laite on kuulemma tullut markkinoille tänä vuonna ja ollut tykätty. Noh, se on niin olematon, ettei paljon korvasta erota. Ja sillä kuulee melkein liiankin hyvin. Siinä on neljä kanavaa: 1. normaali, 2. meluisa ympäristö, 3. tv, 4. musiikki. Hih, kun laitoin tv:tä katsellessa kolmoskanavan - siis kuulolaitteessa - päälle, jouduin laskemaan tv:n ääntä ihan minimiin. Normaalisti sen on pitänyt olla jossain kolmenkympin hujakoilla, nyt riitti vähän päälle 10. Halleluja! wink tää täti ei oo enää kuuro.



Laitetaanpas nyt vähän kultturiakin mukaan. Esikoinen oli mukana Petolahden kesäteatterissa.



Tässä on menossa laulukohtaus. Parta on kasvatettu roolia varten. Komee mies, vai mitä?



Sitten vähän nostalgiaa. Esityspaikalla oli näytteli 35 vuoden varrella esitetyistä näytelmistä. Kuopuskin oli mukana.





Vasemmalla on esikoinen, sitten kuopus ja kuopuksen kaveri. Kuva on otettu valokuvasta.



Kiitos vain kysymästä, haavat ovat parantuneet hyvin. Eilen poistin haavateipit ja saunoin. Eli näin haavat eka kertaa. Pieniähän nuo reiät ovat. Ompeleet eivät vielä ole sulaneet, mutta kait sekin aikanaan tapahtuu. Särkylääkkeet on jätetty pois. Tosin kipuja haavoissa vielä on, mutta ei kovasti. Pakko muuten on pitää joskus viime vuosina hankittua korsettia. Se helpottaa haavojen kipuja. Ovat niin ihanasti makkaroiden poimuissa, että muuten on särkyä enemmän.



Kattelin tänään sovituskopissa koko komeuttani alusvaatteisilla ja totesin jokusen kilon painonpudotuksen olevan paikallaan. Saas nähdä, viittiikö sitä kiusata näin mukavaa ihmistä. cool



No niin, toivotaan sateiden jo pian loppuvan ja loppukesän olevan kaunis.



5. Moos. 11:13—14 ”Ja jos nyt tottelette minun käskyjäni, jotka minä tänä päivänä teille annan, niin että rakastatte Herraa, teidän Jumalaanne, ja palvelette häntä kaikesta sydämestänne ja kaikesta sielustanne, niin minä annan teidän maallenne sateen ajallansa, syyssateen ja kevätsateen, ja sinä saat korjata viljasi ja viinisi ja öljysi.”

keskiviikko 1. elokuuta 2012

Yökukkujan mietteitä


Kello on vartin yli kolme yöllä. Olen tainnut nukkua viimeisen vuorokauden aikana niin paljon, että kiintiö on täynnä.



Aion hieman kertoa sairaalareissustani. Aamulla piti olla päiväkirurgian osastolla klo 7:15. Mikäs siinä, siellä oltiin. Kohtapian ystävällinen hoitaja otti vastaan ja haastatteli minut. Sain korin, jossa oli sairaalan ihanat, ylisuuret vaatteet ja kehotuksen mennä vessaan vaihtamaan ne ylleni. Olin saanut jo kotiin paksun kirjekuoren, jonka sisällössä kehotettiin varustautumaan löysillä vaatteilla. Noh, nämä ainakin olivat löysät.



Kahdeksan paikkeilla sain kutsun leikkaussaliin, jonne kipitin tarmokkain askelin. Siellä jo odotteli neljä ihastuttavaa hoitajatätiä. Ensiksi kysyivät henkilötunnukseni ja seuraavaksi, mitä minulle on tarkoitus tehdä. Totesin nielaistuani, että sappirakon poisto. "Niin mekin ajattelimme." oli hauska vastaus.



Sen jälkeen sain kehotuksen kiivetä erikoisen näköiselle petille. Jalkatuet olivat niin, että makasin jalat harallaan. Olivatko aikoneet mennä sappeen alakautta? ajattelin. Noh, siihen asettauduin ja vielä käsivarret sivuille ojennettuina. Sitten alkoi kova suhina, kun kaikki neljä ryhtyivät asettelemaan kuka mitäkin vehjettä kehooni.



Mua ei leikkaus ollut jännittänyt eikä pelottanut yhtään kuten ei mitkään aikaisemmatkaan leikkaukseni tai tutkimukseni. Nyt kuitenkin tapahtui jotakin outoa. Hoitaja sanoi minua katsellen: "Taisi alkaa jännittää." Kun myönsin sen, hän sanoi nähneensä sen ilmeestäni. Ja sitten se alkoi. Olin menossa paniikkiin. Jostain kumman syystä, jota en vieläkään ymmärrä. Hampaat alkoivat kalista ja rupesin tärisemään enkä pystynyt lopettamaan kumpaakaan, vaikka miten yritin rentouttaa itseäni. Silloin tämä ihana hoitaja tarttui molemmin käsin käteeni ja silitteli sitä. Hän lopetti kaiken muun ja piti kädestäni kiinni nukahtamiseeni saakka. Kun nukkuMatti tuli paikalle, hoitaja sanoi, että saan "hällä väliä" -lääkettä suoneen. Olin siitä kiitollinen enkä sen jälkeen enää muistakaan mitään kuin vasta heräämöstä.



Siellä sitten heräilin 3-4 tuntia ja sain heti kunnolla herättyäni leikkauskertomuksen lukeakseni. Noh, sehän oli pelkkää hepreaa, vaikka olen opiskeluaikanani itsekin epikriisejä kirjoitellut. Keskimäärin joka kolmas sana oli lääkärien kieltä - latinaa. Mutta onnistuin kuitenkin ymmärtämään sen verran, että kaikki oli sujunut suunnitelmien mukaan.



Kun hieman murkinaa saatuani ja "terassilla" eli käytävällä maattuani tai istuttuani sängyssä, sain vaatekorin ja lähdin vaatteiden vaihtoon, ei se onnistunutkaan suunnitellusti. Sattui niin vietävästi mahaan, johon olivat tuikkineet neljä reikää. Oli pakko palata sänkyyn ja niellä kipulääke, jonka turvin vartin päästä sitten hoipuin vaatteiden vaihtoon. Kumarassa kuin vanhus kävelin sitten alas ja autoon isoM:n saattamana. Hän tuli ilman kutsua etsimään rakasta vaimoaan, kun en ollut vastannut hänen useisiin puheluihinsa. Mutta vaikeaa se oli, sillä puhelin oli aivan muualla säilössä.



Kotona nukuin heti tunnin verran ja nyt sitten valvotaan.



Muuten asiasta kolmanteen, netti on tökkinyt tosi pahasti ja eksperttiMarkku kävi hoitelemassa asian kuntoon. Tosin monen ihmettelyn ja miettimisen jälkeen hän hoksasi, että internetselain, jota me käytetään eli Firefox on aiheuttanut tökkimiset. Nyt siis käytetään Exploreria. Asia oli hänelle iso ihmettelyn aihe ja aivan uusi asia. Noh, pääasia, että nyt toimii ja nopeudet kunnossa.



Eli sellainen päivä oli eilen 31.7.2012.



Jesaja 53:4—5 ”Mutta totisesti, meidän sairautemme hän kantoi, meidän kipumme hän sälytti päällensä. Me pidimme häntä rangaistuna, Jumalan lyömänä ja vaivaamana, mutta hän on haavoitettu meidän rikkomustemme tähden, runneltu meidän pahain tekojemme tähden. Rangaistus oli hänen päällänsä, että meillä rauha olisi, ja hänen haavainsa kautta me olemme paratut.”

 Alla oleva kirjoitus oli paikallisessa Ylöjärven Uutisissa mielipiteenä: Pohojalainen Pirkanmaalla Oon vähä miettiny tätä elämää ja sitä,...