Kompastuin sileällä lattialla omiin jalkoihini CM:n parkkihallissa ja romahdin kunnolla lattialle enkä päässyt edes ylös. Onneksi ystävällinen naisihminen tuli heti auttelemaan ja olisi vienyt jopa sairaalaan, kun en pystynyt varaamaan jalkaa ollenkaan. Kun siinä vähän puhalsin, kipu alkoi pikkuhiljaa hieman lieventyä ja nainen talutti mut autolle. Siellä sitten istuskelin ja ihmettelin, mitäs nyt. Onneksi hammasta purren pystyin polkemaan kytkintä. Parin Ibumax-tabletin jälkeen olo oli aivan siedettävä. Onneksi ei tullut murtumia kuten nelisen vuotta sitten. Kunnon nyrjähdys ainoastaan. :(
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
-
Hyi kauheeta, minkälaiset hampaat. En viitsi laittaa kuvaa isommaksi. Onneksi eivät hampaani noin huonossa kunnossa ole eivätkä toivotta... -
Mulla on ollut monta kertaa mieli lähteä jonnekin ulos luontoon nuotion ääreen. Olin joskus löytänyt netistä sellaisen paikan täältä Laihial... -
Naamakirjassa eräs kaveri kirjoitti seinälleen ajatuksen, jonka jaan tässä kanssanne. Aroin askelin, nöyrin mielin astu kärsivän huo...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti