lauantai 16. maaliskuuta 2013

Gloxiniaa ja lastenhoitoa

Hih, vaihteeksi lastenhoitoa tällä viikolla. Nyt oli vuorossa välipojan lapset. Kolme päivää siellä vietettiin. Ilmat olivat aivan mahtavia - lukuunottamatta aamun aika kovia pakkasia. Aurinko paistoi joka päivä - kuten tänäänkin - täysin pilvettömältä, siniseltä taivaalta. Pakkasta oli jonkin verran, mutta päivällähän lämpötila aina nousee tähän vuodenaikaan. Nähtiinpä myös ensimmäiset katolta tippuvat vesipisarat.

Siitä ne pisarat tippuivat.

Yläosan kuvassa on gloxinia. Kun näin kukan heidän keittiössään, kysyin miniältä, mistä se on ostettu. Oli niin ihmeen kaunis. Heti miniä lupasi, että välipoika saa käydä ostamassa mulle samanlaisen. Ja siinä se nyt on. Mitä pidät? Tuli heti mieleen lapsuus Kortesjärven Purmojärven Pellisen kylässä Halmeen tilalla. Lapsuudessani äidillä oli aina kesäisin gloxinioita, ne tosin eivät olleet kerrottuja kuten tämä kukka. Oli kuitenkin pakko googlata, että olin tunnistanut kukan oikein. On kyllä maailman kaunis, kuten Pelle Hernammi sanoisi.



Luin muuten männäviikolla, etteivät nykylapset ihastu Pelle Hermanniin. Kummallista! Omien lasteni lapsuudessa ohjelma piti aina katsoa. Ja varmasti muistettiin, että äitiliini tarjoili lättyjen kanssa mantsikkahilloa.

Viimeisenä hoitopäivänä Hanski sai odottamattoman hellyydenpuuskan. Oltiin syömässä keittiön pöydän ympärillä kaikki neljä. Yhtäkkiä Hanski pudottautui tuoliltaan, lähti kiertämään pöytää, meni ensin Munnin luo, otti kädestä kiinni ja antoi siihen pusun. Sitten meni Nellyn luo ja suukotti poskelle, samoin minua. Sitten normaalisti omalle tuolille ja syönti jatkui ilman mitään kommenttia. Olipahan hauska tilanne. Muutenkin päivä oli pojalle hellyydenosoituksia pullollaan. Ensin hän lupasi mennä isosiskon kanssa naimisiin ja kun sanoin, ettei siskon kanssa voi naimisiin mennä, sain minä tuon kunnian. Ja siskon hän lupasi Munnille. Hih! Hanski on hauska.

Tyttökin alkoi loppuviikosta saada väriä kasvoihinsa ja jaksoi jo pitää hauskaa ulkona Munnin kanssa. Lapset menivät lumikolaan, jota Munni veteli ja aina välillä sai heidät nopealla nykäisyllä putoamaan kolasta. Se oli lapsista tosi hauskaa!

Muuten asiasta kolmanteen, ollaan tänä iltana menossa katsomaan Seinäjoelle kristilliseen teatteriin näytöstä nimeltä Rakkaus tulessa. Se kertoo 1800-luvulla eläneen papin Lars Stenbäckin elämäntarinaa. Mielenkiintoista.

Muuten vielä yksi asia. Olen alkanut käyttää internet-selaimena Googlen Chromea ja ihmetellyt valtavasti, kun en saa tallennettua pdf-tiedostoja selväkielisinä. Tänään sitten hoksasin kokeilla samaa toisella selaimella ja kas, onnistui oivasti. Eli aivan kuin Chrome ei osaisi käyttää Adobe Readeria, joka lukee pdf-tiedostoja. Höh.

Room. 10:17 "Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta."


3 kommenttia:

Elina kirjoitti...

Ihmeen kaunis Gloxinia. Täytyypä metsästää täältäkin sellainen. :)

terkkuja

Anonyymi kirjoitti...

Eipä mulla mitään erikoista, ajattelin vain kokeilla jääkö teksti kiinni tällä kertaa, viimeksi ei jäänyt. Tuo floxia on muuten ylikaunis ja äitinhän kukka se oli. Oltiin sitten via dolorosan harjoituksissa pikkusiskon kanssa, se esitetään pääsiäissunnuntaina klo 17 Huutoniemen kirkossa ja pääsiäislauantaina esitetään makupaloja Rewellcenterissä!
terveisin iosisko

Heeka kirjoitti...

Liisa, ei se oo floxia, vaan gloxinia. Piti vielä oikein tarkistaa googlaamalla. :D
Voipi olla, että tullaan kattomaan teidän esitystä

 Alla oleva kirjoitus oli paikallisessa Ylöjärven Uutisissa mielipiteenä: Pohojalainen Pirkanmaalla Oon vähä miettiny tätä elämää ja sitä,...