Marja-aika on saapunut. Ja meidän Munni on innokas marjastaja - tosin vain tuolin kanssa vattupuskassa.
Niitä olemme poimineet jonkin verran toistakymmentä litraa. En tiedä tarkkaan. Ihan tuosta muutaman kymmenen metrin päästä tien toiselta puolelta.
Mahtoiko olla toissailtana, kun Munni tuli vattukipponsa kanssa kotiin ontuen ja valitti, että jalka meni poikki. Minä jo miettimään, millä konstilla sen sairaalaan kuskaan, kun hän lisäsi: tuolin jalka. Hih! Että sellainen mies.
Mustikoitakin on pakkasessa sangollinen. Tosin toisen poimimia. Itse kyllä siivottiin ja se on kova savotta se. Kerran käytiin tutkailemassa mahtaako tuossa lähimetsässä niitä olla ja saatiin 2,5 litraa. Ai niin, kävinhän minä yksin eräänä iltana ja sain kovan ähinän ja tarpomisen ohessa saman verran. En kuitenkaan jaksanut niitä ruveta siivoamaan ja annoin naapurille, kun hän on invalidi eikä itse pääse metsään. Naapuri ilahtui ikihyviksi! Se oli sen päivän hyvä työ!
Nyt tuolla hellalla porisee mehumaija täynnänsä punaisia viinimarjoja, joita olemme koko aamu- ja alkuiltapäivän poimineet ystävien luona. Poimimme ensin heille runsaat kaksi sangollista, minkä jälkeen irrotimme marjat tertuista haarukalla!! Joo,joo. Ja se oli tosi hyvä konsti. Ystävä, joka on 82-vuotias neuvoi meitä. Sen jälkeen poimimme itselle kaksi sangollista ja tuolla sitä mehua nyt sitten tippuu. Tullee ehkä kahdeksan litraa. Heillä on useita omenapuita, pari luumupuuta, hirveästi marjapuskia eivätkä itse jaksa enää poimia. Eli sieltä saamme antamamme avun palkaksi näitä ihanuuksia. Karviaisiakin aion poimia ja tehdä mehua Munnille. Itse en mehuista välitä - oikeastaan. Ehkä voin opetella juomaan niitä.
Fanny-koira on ollut meillä hoidossa perjantai-aamusta lähtien. Olen huomannut, että kun käyn illalla siinä yhdeksän ja kymmenen välissä puolen tunnin lenkillä koiruliinin kanssa, olen nukkunut tosi hyvin. Jopa niin hyvin, ettei ole tarvinnut vessassakaan käydä. Eli täytynee ottaa iltalenkki tavaksi senkin jälkeen, kun Fanny palaa Cajsan hoiviin.
Illalla kävin sen kanssa normaalilenkillä ja se päästeli yhden kakan ja yhden pissan. Normaalisti on tullut pari-kolme kakkaa ja saman verran pissoja. Nåh, yöllä puoli kolmen aikaan koira oli mennyt Munnin sängyn viereen inisemään, mutta isäntä ei tajunnut, mikä oli hätänä. Kun meni vessassa käynnin jälkeen keittiöön, tajusi heti. Siellä oli kakkakasa matolla. Onneksi on muovimatot nykyään. Ja toinenkin kakka oli tullut myöhemmin yöllä. Hui! Ei ole Fannyn tapaista. Koira on tosi tottelevainen. Vaikka ovi on auki ulos saakka ja se menee siitä, niin palaa takaisin heti, kun vain sitä kutsuu. Mutta mun perään se on kyllä aivan mahdoton. Mun pitäis aina olla näkyvillä, muuten se alkaa vikistä. Ja kulkee perässä koko ajan. Kun vain nousen ylös ja käyn toisessa huoneessa, se takuuvarmasti on perässä. Ehkä olen sen emo nyt väliaikaisesti.
Kesäleiristäkään en ole kirjoitellut. Oltiin viime viikolla neljä päivää. Mutta nyt tämä saa silti riittää tältä erää. Ei muuta kuin hyviä marjastuskelejä.
Hesekiel 34:27 Ja kedon puut kantavat hedelmänsä, ja maa antaa satonsa, ja he saavat olla turvassa maassansa. Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra, kun minä särjen heidän ikeensä puut ja pelastan heidät heidän orjuuttajainsa käsistä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti