Ei olisi lapsena uskonut, että vielä joskus syön kaurapuuroa. Olin alle kouluikäinen, kun isä päätti, että tyttöhän syö kaurapuuronsa. Olin tuolin edessä polvillani, puurolautanen tuolilla. Ja yökäten oli pakko syödä kaikki. Isä vaati. Sen jälkeen pelkkä kaurapuuron haju teki mulle etovan olon.
Kunnes aikuisena päätin kokeilla, voiko sitä oikeasti syödä. No niinhän siinä kävi, että jo kymmenisen vuotta pääasiallinen aamiaiseni on ollut kaurapuuro. Viime aikoina olen alkanut tuunata sitä eri tavoin. Yllä on Alku Sadonkorjuupuuroon lisätty omenahilloa, jota tein syksyllä - ilman sokeria. Ihanuuden nautin soijamaidon kera.
Yleensä käytän luomuhiutaleita ja nykyään soijamaitoa maidon sijasta. Joskus teen tuorepuuroa, jossa on kaurahiutaleita, auringonkukan siemeniä. seesamin siemeniä, marjoja, rouhittuja pellavansiemeniä, soijamaitoa ja lopuksi vielä chiasiemeniä tekemässä kaikesta paksua. Joskus lisään marjojen sijasta pieniksi paloiteltua banaania ja avokadoa.
Keitettyyn puuroon voi keittämisen aikana lisätä esimerkiksi paloiteltuja pehmeitä viikunoita tai taateleita. Eniten olen kuitenkin syönyt puuron marjojen kera, mutta on mukavaa saada vaihtelua. Niin ja melkein unohdin banaanin. Se sopii tosi hyvin puuron kanssa. Samoin puolukkahillo -itsetehty petolahtelaisen reseptin mukaan, jossa vain puolet soseutetuista marjoista kiehautetaan, lisätään sokeri ja loput soseutetut marjat. Hillo on aivan tuoreen makuista loppuun saakka.
1.Moos 1:29 "Ja Jumala sanoi: "Katso minä annan teille kaikkinaiset siementä tekevät ruohot, joita kasvaa kaikkialla maan päällä ja kaikki puut, joissa on siementä tekevä hedelmä; olkoot ne teille ravinnoksi."
1 kommentti:
Usein kuulee ihimisten sanovan että he kammoaa kaurapuuroo. Kaurapuurofobia saattaakin olla aika yleinen oire suomen kansan keskellä. Ja saanut alkunsa juuri noin, että lapsena on pakotettu syömään vaikkei ois millään pystynytkään. Ehkä nuorempi sukupolovi ois hitusen viisaampaa. :)
Lähetä kommentti