Vielä muutamat kesäkukat kukkivat, enkä niitä raaski laittaa pois ennen kuin pakkaset purevat niitä.
Kasvimaahan olen kaivanut kolme ruusua, nukenkauluksen suikeroalppinsa kera ja muurikellon. Saa nähdä säilyvätkö talven yli. Ruusuista ja alpista ainakin elätän toiveita. Oli pakko laittaa myös se nukenkaulus sinne, kun ovat samassa ruukussa enkä osaa niitä toisistaan erilleen saattaa.
Eipähän tuosta kuvasta paljon selvää saa. Siinä on keskellä runkoruusi ja sen takana nukenkaulus suikeroineen ja etualalla pari ruusua
Keittiön ikkuna alle olen jo yli viikko sitten vaihtanut callunat begonioiden tilalle. Kun satuin kastelemaan begoniat kuoliaiksi. Oli pakko vaihtaa. Tuossa etualalla on vielä petunia ja jokin roikkukasvi sen seurana amppelissa. En koskaan ole tullut tietämään, mikä kasvi tuo toinen on.
Kovin on tyhjän näköinen terassikin, kun kalusteet on pakattu pois. Vielä miljoonakello siellä kukkii. Pelargonin vein etupihalle tuosta pikku hyllyltä. Kukkiin vielä niin kauniisti. Etupihan lokerikossa on ehkä hieman lämpimämpää kuin avaralla takapihalla. Ajattelin yrittää säästää pelargoneita ensi kesään, mutta olen luopunut siitä ajatuksesta. Osteaan sitten taas uudet kukat keväällä. Voihan olla, ettei ensi kevättä ees mulle tule, ja jos tulee, niin uudet tuulet silloin puhaltaa.
Psalmit 103:15-17 "Ihmisen elinpäivät ovat niin kuin ruoho, hän kukoistaa niin kuin kukkanen kedolla. Kun tuuli käy hänen ylitsensä, ei häntä enää ole, eikä hänen asuinsijansa häntä enää tunne. Mutta Herran armo pysyy iankaikkisesta iankaikkiseen niille, jotka Häntä pelkäävät ja Hänen vanhurskautensa lasten lapsille."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti