Tutustuin naapureihin

Taas uutta tälle päivälle.
Olin parvekkeella ja kurkkasin seinän takana olevalle naapurin parvekkeelle. Siellä istui nuori nainen tupakka kädessä. Sanoin hei ja kysyin puhuuko hän ruotsia tai englantia. Pudisti päätään ja sanoi jollain kielellä - en muista/tiedä millä - hetkinen ja katosi sisälle. Tuli sitten miehensä kanssa takaisin. Mies puhui vähän englantia.

Siinä yritettiin hieman jutella. Sain selville, että ovat Ukrainasta ja asuneet tuossa naapuriasunnossa noin puoli vuotta. Ovat töissä sikafarmilla. Tosi hienoa, että ovat saaneet töitä. Mies on ollut täällä muistaakseni puolitoista vuotta. Vaimo ja lapset tulleet myöhemmin. Kaksi lasta seitsemän ja viiden vanhat. Tytär on seitsemän ja meidän välipojan luokalla. Muistan pojan kertoneen, että luokkaan tuli ulkomaalainen tyttö ja hänet ja tyttö pantiin vierekkäin istumaan. Hauskaa. Lapset oppivat nopeasti kielen ja nuoret ihmisetkin.

Olen viime päivinä monesti miettinyt, miten saisin lähempää kontaktia näihin maahanmuuttajanaisiin. Täällähän asuu paljon bosnialaisia ja vietnamilaisia. Hei tietenkin sanotaan aina, kun ulkona tavataan. Mutta naiset ovat usein kotona eivätkä opi niin nopeasti kieltä. Olisi tosi hienoa, jos täällä voisi olla jokin "kerho" meille naisille. Minäkin pääsisin sisään yhteisön elämään.

Oon tosi iloinen tänään/kin. Vuosien takaiset "tukilapset" kävivät aamupäivällä. Oli niin ISO ilo tavata heitä pitkästä aikaa. Ovat jo aikuisia ja hienoja ihmisiä. Pojalla on jo tytärkin ja kihlattukin oli mukana. Oli niin hienoa tavata. Pojalla on palveluyritys Vaasassa ja tyttö opiskelee sairaanhoitajaksi - molemmat ovat jo lähihoitajia.

Niin ja mulla on kiva parveke ja siellä on lämmin - ainakin, kun aurinko paistaa.

Elämä voittaa silti!!

Room. 8:28 "Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka Hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut."