maanantai 3. syyskuuta 2018

Vähemmistössä

No niin, kun nyt on alettu blogata, niin sitä riittää. En ole pystynyt pariin vuoteen juurikaan kirjoittamaan. Kait nuo mielialalääkkeet (onneksi vaan 5 mg) vaikuttaa tämän.

Niin mun piti kirjoittaa, miltä tuntuu olla vähemmistössä. Ei se niin herkkua ole. Tän vuoden aikana, mitä olen täällä Maalahdessa asunut olen ymmärtänyt jotain siitä. Kun et voi puhua tunnekieltäsi (Iinan sana), tai voinhan toki puhua ja kyllä täällä palveluammateissa osataan suomea. Mutta, mutta puutteellisesti. Koskaan et voi olla varma onko sinut ymmärretty oikein.

Toisaalta on tuosta ruotsinkielestä ollut paljonkin hyötyä, varsinkin lapsilleni, ei silleen mulle. Olen huomannut, että vähemmistössä olevat ruotsinkieliset saavat paljon helpommin opiskelu- ja työpaikan. Myös asunto on löysemmässä. Kaiken tämän olen huomannut lasteni elämästä.

Tässä teksti Wikipediasta:

"Suomenruotsalaiset
Suomenruotsalaiset ovat kielivähemmistö. Heidän osuutensa suomen väestöstä on n. 5% eli n. 300 000 henkilöä. Suomenruotsalaisia asuu eniten Ahvenanmaalla, Hangossa, Länsirannikolla ja pääkaupunkiseudulla. Useissa Länsi-Suomen kunnissa ruotsin kieli toimii enemmistökielenä ja esim. Itsehallinto-alueena toimivalla Ahvenanmaalla suomen kieli ei toimi virallisena kielenä ja siellä suomenkielisessä koulussa opiskelu ei ole ollenkaan mahdollista.
Suomenruotsalaisilla on vahva identiteetti. Heillä on suomessa omat koulunsa ja yliopistonsa ruotsin kielellä. Suomenruotsalaisten identiteettiä vahvistaa myös ruotsinkielinen kirjallisuus, lehdistö, teatteri, oma tv-tuotanto ja vahvat juhlaperinteet.
Ruotsi on suomen toinen virallinen kieli. Suomenruotsalaisen väestön asioita ajaa kielipuolue RKP. Puolue pitää tärkeänä, että ruotsia opiskellaan suomenkielisissä peruskouluissa ja lukioissa jatkossakin ja että kaksikielisissä kunnissa palvelut tulee järjestää myös ruotsin kielellä."

Ellen olisi vuosia opiskellut ruotsinkieltä, en ehkä oikein kunnolla pystyisi täällä asumaan. Tai ehkä pystyisinkin. En tiedä. Toisaalta, ei tämä niin helppoa ole. Mun on vaikea ymmärtää tätä kieltä. Pystyn paremmin kirjoittamaan ja lukemaan ruotsia. Se lienee tämän meidän - ainakin entisen - koulusysteemin syytä (tai ansiota). Ennen ainakin pidettiin teoriaa tärkeämpänä kuin puhumaan ja ymmärtämään oppimista.
Kun asuin Ruotsissa pari vuotta ja kävin puolen vuoden toimistokurssin, niin äidinkielen eli ruotsin kokeessa taisin saada parhaimman numeron. Kiitos suomalaisen koulun. Teoria on siis hallussa, muttei niinkään käytäntö. Huhhuh.

Psalmit 103:1-5 "Kiitä Herraa minun sieluni, ja kaikki, mitä minussa on, Hänen pyhää nimeänsä.Kiitä Herraa minun sieluni, äläkä unhota, mitä hyvää Hän on sinulle tehnyt, Hän joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi, joka lunastaa sinun henkesi tuonelasta ja kruunaa sinut armolla ja laupeudella, joka sinun halajamisesi tyydyttää hyvyydellään, niin että sinun nuoruutesi uudistuu kuin kotkan."

Ei kommentteja:

 Alla oleva kirjoitus oli paikallisessa Ylöjärven Uutisissa mielipiteenä: Pohojalainen Pirkanmaalla Oon vähä miettiny tätä elämää ja sitä,...