lauantai 3. heinäkuuta 2010

Heinäkuinen lauantai


Kesäkuu oli ja meni ja sen myötä kolmannes kesästä. Onneksi meillä kesä jatkuu syyskuun puolessavälissä parin viikon verran, kun suuntaamme matkamme Israeliin jHs. (jos Herra suo).


Tänään menemme Mustasaaren kirkkoon seuraamaan, kun pikkuveljen poika Jarno vihitään morsiamensa Johannan kanssa. Häät ovat kuulemani mukaan teemahäät ja teemana keskiaika tai fantasia. Jännittävää nähdä, miten kutsutut ovat pukeutuneet. Varsinainen hääjuhla vietetään vain perheen piirissä, kihlajaiset sitä vastoin olivat laajemmalle porukalle, kuten olen noin vuosi sitten olen täällä raportoinut http://www.heeka.vuodatus.net/blog/archive?&y=2009&m=06, mikäli rakkaat lukijat muistavat. (jos menet linkin kautta katteleen kihlaparin kuvaa, rullaa alemmaksi, kyllä se sieltä löytyy) Kihlajaisissakin oli nuoripari erityisen viehkon näköinen Tukittu


Illalla menemme ammaamaan Nellyä ja Hannesta, kun vanhemmat menevät ulos syömään miniän syntymäpäivän kunniaksi.


Eilen ostimme Maalahden Marjoilta 3 laatikkoa mansikoita -  Polkka-nimisiä - ja pilkoimme ja renssasimme ne pakastimeen. Olivat muuten todella hyviä, vain kaksi meni haaskuun - suuhun sitä enemmän.


Kävimme myös tapaamassa esikoisen perhettä ja näimme jopa esikoisenkin vilaukselta Nauru, hän kun tekee työtä niin ahkerasti. Lapset Cajsa ja Kalle keräsivät kilpaa kukkia isoäidille. Tässä keiju-Cajsa yrittää kiskoa heiniä



Antamani pikkukassi oli tosi suosittu ja sen oli tytön mukana koko vierailun ajan, kädessä tai kaulassa.


Muuten tulkoon tässä mainituksi, että jos joku on kissanpentua vailla, heillä on kahdeksan (8!) kappaletta aivan tuota pikaa luovutuskelpoisena. Ovat tosi kauniita. Yksi on ruosteenpunainen ja sillä on otsassa beessi laikku, yksi on kauniin vaalean harmaa, muut aivan tavallisia kauniita kissoja.


Tänään olemme jo isoM:n kera siivonneet huushollin. On se sitten kumma juttu, kun sitäkin saa olla myötään tekemässä. Justiinhan me kolme viikkoa sitten siivottiin ja taas  piti se tehdä. Muuten se Ruåttin kirpparilta ostamani kaunis keltainen teekannu ei ilmeisesti olekaan tarkoitettu teekannuksi, vaan koristeeksi. Kun eka kerran kaadoin siihen kiehuvan veden, se rupesi pahaenteisesti ritisemään. En silloin vielä  huomannut mitään erikoista, mutta tänään hokasin lasituksen säröilleen. Olisi ilmeiseti pitänyt kuumentaa kannu ensin hieman vähemmän kuumalla vedellä. Höh...


Muuten asiasta kolmanteen veden lämpötila täällä oli eilen illalla +18. Ei siis vielä innosta mennä uimaan. Ihmiset luulee, että me uidaan täällä kesäisin yhtenään, mutta siinä erehtyvät Otsan rypistys. En ole vielä heittänyt edes talviturkkia, puhumattakaan isoM:stä. Aikaisempina vuosina aloin uida jo toukokuussa melkein jäiden seassa, mutta en enää viitti kiusata näin mukavaa ihmistä Cool. Jääköön siis uimiset uimahalliin - vaikka sielläkään en ole kuukausiin käynyt. Tämä eläkkeelläolo on jotenkin korostanut tätä periferiassa asumista. Joka paikkaan on niin pitkä matka, lähin kauppakin sijaitsee 9 km päässä. Olen jo aivan kypsä muuttamaan muualle, minne sen Luoja yksin tietää. Mutta täytynee vain jaksaa odotella, milloin pitkä vapaa isoM:llä alkaa. Hän aloittaa työt 16.8. ja sitten nähdään, miten se luonnistuu. Ken elää, se näkee!


Eipä tässä tämän kummempia tänään.


Muistakaa rakastaa lähimmäistänne kuin itseänne. Jotta tämä voisi toteutua, olisi hyvä ensin opetella rakastamaan itseään terveesti. Tämä on Jeesuksen toinen käsky. Ensimmäinehän on "Rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja kaikesta mielestäsi..." Luuk. 10:27


Siinäpä sitä on elämän asennetta opeteltavaksi!

Ei kommentteja:

 Alla oleva kirjoitus oli paikallisessa Ylöjärven Uutisissa mielipiteenä: Pohojalainen Pirkanmaalla Oon vähä miettiny tätä elämää ja sitä,...