tiistai 25. kesäkuuta 2013

Helteisiä päiviä

Aloitetaanpas kerrankin kuvalla. Eilen ihanassa lämmössä totesin, että nyt juodaan Munnin kanssa päiväkahvit - joo Heli mä juon nykyään joka päivä maitokahvin - meidän mökillä. Sehän sijaitsee siis meidän porraspäässä olevassa "kolossa". Olipahan mukavaa! Kun oltiin kaksistaan, ei saatu molempia kuvaan enkä viitsi laittaa Munnin kuvaa, kun sillä on niin hirveän muikea ilme naamallaan.

Viime yönä nukuin peräti 11 tuntia. Siis aivan uskomatonta. Mulla on hämärä muistikuva siitä, että näin jotain kummallista painajaista ja huusin kovaa. Heräsin jonkinlaiseen tietoisuuden tilaan, siis huutoni myötä, mutta nukahdin saman tien uudelleen. Aamulla Munni huomautti huutamisestani. Sitä on sattaunut jo pari kertaa tänä kesänä. Mistä lie johtuu! Muistaakseni äidillä oli sama tapa. Siskot korjatkoon, jos muistan väärin.

Niin piti kertomani, että pitkästä yöunesta huolimatta - heräsin vasta kymmeneltä, mikä on erittäin tavatonta - olin aamulla tosi väsynyt. Nyt, kun kello on jo kolme ja olen juonut puolen päivän aikaan maitokahvini, olo on parempi. Että miksikö tuota kahvinjuontiani tässä ilmoittelen? Kun en moneen vuoteen ole voinut juoda sitä kuin silloin tällöin noiden mahavaivojeni vuoksi. Nyt olen päättänyt - siskon kehotuksesta - ottaa Somacia useammin. Sitähän varten se kait on mulle kirjoitettu. Hih! Mutta tavallista kahvia en edes halua juoda, vaan lämmitän maitoa ja lisään siihen saman verran kahvia. Se on kuulkaa hyvää!

Voi, miten elämä on mukavaa. Nautin siitä täysin siemauksin. On lämmin, ihana asuinpaikka ja koti, ihana seurakunta eikä tarvi töihin. Ja silti hommaa on sen verran, ettei tule täihin. Voipi olla, että to ja pe mennään esikoisen lapsia hoitamaan. En vielä tiedä ovatko saaneet asian muuten järjestymään.

Keväällä ajattelin, että kun mansikka-aika tulee, syön niitä niin paljon tuoreena, että napa tutajaa! Nyt taitaa kuitenkin olla edessä vähän toisenlaiset meiningit. Olen nimittäin aloittanut viiden kilon painonpudotusohjelman. On kestänyt 10 päivää ja kiloja on karissut kaksi. Eli aivan mukavasti! Ohjelmana on Dukan-dieetti. Netistähän löytyy siitä paljonkin tietoa, mutta suuri osa on lontoon kielellä. Löysin googlatessani erään nuoren neitosen blogin. Hän on kääntänyt ohjeet suomeksi ja kertoo blogissaan omasta painonpudotuksestaan. Eli, jos kiinnostaa, niin linkki löytyy mun blogista kohdasta, jossa on muiden blogeja. Nimi on Nuori Dukanette.

Mulla on menossa pudotusvaihe (kruisailu), jossa joka toinen päivä on vain proteiinia ja joka toinen tiettyjä vihanneksia ja proteiinia. Olen ajatellut, että huomenna syön mansikkamaitoa, vaikka sitten pudotus hieman hidastuisi. Munni nimittäin toi tänään ensimmäisen litran kotiin. Olivat kyllä vielä sikakalliita.

Palaillaan ja nauttikaa kesästä. Pian tulee syksy ja kylmät tuulet alkavat tuivertaa.

Psalmit 103:2-5 "Kiitä Herraa minun sieluni äläkä unhota, mitä hyvää Hän on sinulle tehnyt, Hän joka antaa kaikki sinun syntisi anteeksi ja parantaa kaikki sinun sairautesi. Hän, joka lunastaa sinun henkesi tuonelasta ja kruunaa sinut armolla ja laupeudella, joka sinun halajamisesi tyydyttää hyvyydellään, niin että sinun nuoruutesi uudistuu kuin kotkan."

Ei kommentteja:

 Alla oleva kirjoitus oli paikallisessa Ylöjärven Uutisissa mielipiteenä: Pohojalainen Pirkanmaalla Oon vähä miettiny tätä elämää ja sitä,...