torstai 13. kesäkuuta 2013

Sekalaista

On tainnut olla melko pitkä tauko kirjoittamisessa. Viime viikon oli kuopus meitä ilahduttamassa läsnäolollaan enkä silloin halunnut käyttää aikaa kirjoittamiseen. Sen jälkeen taas ei ole juuri mitään kummallista tapahtunut. Siis mitä olisinkaan kirjoitellut?

Kukkien aika on nyt, siispä tässä pari kuvaa


Rodot ovat kasvaneet hieman ja kukkivat nyt täysillä. Aivan ihastuttavaa.


Tämän verenpisaran sain naiselta, jolta hain humalan taimia. Hän antoi sen purkkeineen kaikkineen ihan noin vain. Ei tosin tuota puusaavia, vaan altakastelevan sisäpurkin. Tämä pisara kuulemma on ihan juoppo. Ja siltä se vaikuttaakin.


Ostin vielä yhden amppelikukan tuohon keittiön ikkunan eteen ihailtavaksi. Pikkupetunia lienee. Ja mullahan tämä väri on vakio. Hih!

Olen onnistunut tekemään itselleni juutuupiin oman soittolistan, mutta oli pantava se pois, kun en muuten voi keskittyä tähän kirjoittamiseen. Mukava, että siihen saa valita haluamiaan lauluja - tietenkin, jos ne löytyvät tuupista - tosin äänentoisto tässä läppärissä nyt on mitä on.

Aamupalan jälkeen käytiin vanhusystävien luona pesemässä ikkunoita. Vaikka teimme työtä kaksi ja puoli tuntia, pestyiksi tuli vain keittiön kaksi ikkunaa, eteisen ja työhuoneen ikkunat. Oli kyllä tosi hankalat kolmannet ikkunat sisäpuolella. Tai niiden kiinnitys. Molemmat saimme haavan sormeemme. Talossa on vielä noin sata ikkunaa. Siis jos vähän liioitellaan. Ei tosin kovin paljon tarvi liioitella, on niitä kaksi kerroksisessa isossa talossa tosi paljon. Viime kesänä pestiin ikkunat vain ulkopuolelta, nyt joka puolelta. Pariskunta asuu kaksistaan tätä isoa taloa. Mies on 84 ja vaimo 81 eikä maanviljelyksen jatkajaa näy eikä kuulu. Mies edelleen yrittää viljellä, ei tosin yksin siihen pysty. Munni ei ole tänä keväänä voinut häntä auttaa, kun vointi ei ole ollut tarpeeksi hyvä. Onneksi naapuri on auttanut. Mitenkähän käy elonkorjuun aikana? Vähän jo hirvittää, kun muistelen viime syksyä. Kaikenlaista vastoinkäymistä vanhojen ja huonojen kuivaamo- ym. tilojen ja koneitten kanssa. Yritin jo ehdotella, että eikö olisi viisaampaa muuttaa palvelutaloon, kun eivät kuitenkaan pysty ja jaksa isoa taloa ympäristöineen hoitaa. Taisi olla turhaa!

Tässähän ne tärkeimmät tulivat. Ei muuta kuin lukemisiin!

1.Moos. 8:22 Herra sanoi sydämessään: "Niin kauan kuin maa pysyy, ei lakkaa kylväminen eikä leikkaaminen, ei vilu eikä helle, ei kesä eikä talvi, ei päivä eikä yö."

2 kommenttia:

The Varatytär :) kirjoitti...

Olenpas kaivannut kirjoituksiasi. Kiitos taas. Niin virkistävää lukea, vaikka sanotkin,ettei mitään kirjoitettavaa, aina onnistut ilahduttamaan lukijoitasi valoisalla tekstillä ja Sanalla. Kiitos,kiitos,rakas vara-äitini. <3

Elina (se varatytär;-) kirjoitti...

edelliseen lisäystä: tyäpaikan ns.sisäpihalla, jonne kukaan ei pääse, paitsi huoltomies leikkaamaan nurtsin,on aivan mahtava rodo. Ihanat kukat. Oon ajatellu kuvan ottaa, heti kun ehtii. :) ps. sun kuvat on ihania, mutta niinhän sinäkin olet. :)

 Alla oleva kirjoitus oli paikallisessa Ylöjärven Uutisissa mielipiteenä: Pohojalainen Pirkanmaalla Oon vähä miettiny tätä elämää ja sitä,...