Lisää kakkukatastrofista

Kun Elina kerran kyseli kakusta, niin kai on aiheellista laittaa vähän lisäselostusta. Kuten arvata saattaa, kakusta tuli KORKEA, aivan liian korkea ja valkosuklaamoussekerros jäi aivan liian ohueksi. Sillä sehän valui ympäri ämpäri. Ja kaiken lisäksi siitä kolmannesta yksittäin leivotusta kerroksesta tuli pienempi kuin alaosa ja se liukui moussekerroksen päällä ja asettui tietenkin vinoon, kun moussekerros hyytyi.

Mutta pakkohan se oli päällystää ja koristella. Käväisin poimimassa takapihalta hieman mustikoita ja muutaman orvokinkukan. Tältä se komeus sitten näytti

Vähän päivänsankaria ujostuttaa

Kun Ville oli Kallen avustuksella puhaltanut kynttilät, niin hän tuumasi: "Jag vill ha dubbelbit." Eli haluan tuplapalan. Ja pappa oli avulias

Mutta kaikenkaikkiaan mua vähän hävettää, että vanhan "kakuntekijä" töppäsi noin pahasti. Eikä se ollut edes oikein hyvää - mun mielestä, sillä alakerrokset ja mustikkamoussekerros olivat aivan liian paksut eikä laittamani vaniljamaito kostuttanut niitä tarpeeksi. Mutta oppia ikä kaikki! Ensi kerralla paremmalla onnella. Ja kaikkihan alkoi siitä, että päätin ostaa isomman vuuan. Olisinpa vain tyytynyt siihen vanhaan.

Psalmit 127:3-5 "Katso lapset ovat Herran lahja, ja kohdun hedelmä on anti. Niin kuin nuolet sankarin kädessä, niin ovat nuoruudessa synnytetyt pojat (ja varmasti myös tytöt). Onnellinen se mies (ja varmasti myös nainen), jonka viini (viini on laukku, jossa nuolia säilytettiin) on niitä täynnä! Eivät he joudu häpeään, kun portissa puhuttelevat vihamiehiänsä."