perjantai 1. elokuuta 2014

Reissun päällä

Päätettiin me eläkeläisetkin pitää vähän lomaa. Onkin ollut työntäyteinen kesä. Mutta niin antoisa. Onhan syntynyt uusi, ihana ihmistaimi, Wilma Elvira. Mulla sydän taas kerran joutui koetukselle, kun sain tämän ihanuuden nähdä eka kerran ja pitää sylissä. Ei sitä vaan jaksanut muistaa, miten pienestä ihminen alkaa tämän maallisen elämän.

Niin siitä lomasta. En oo saanu Munnista irti juuta ei jaata, että mennäänkö ja jos niin minne päin. Nåh, aikanaan sekin sitten selvisi. Päätettiin käydä Munnin tyttären perheen luona tuolla naapurimaassa. Vaasasta yli Uumajaan ja siitä eteenpäin. Eka yö oltiin vankilassa - ihan kirjaimellisesti.

Olihan raskas sellin ovi

Yleisnäkymää vankilasta

Sellin ainut kiinteä peti, mulla oli lisäsänky

Olenhan minä toki ennenkin vankilassa käynyt - ja useastikin - vankilalähetin ominaisuudessa Vaasan lääninvankilassa. Tämä toki oli hotelliksi muutettu vankila.

Uumajassa oli tosi hienot kukka-asetelmat.
Vaasan ystävyyskaupunki

Hiljainen mies

Uumajasta ajoimme Höga kustenin eli Korkearannikon kautta Sollefteåån, jossa Katriina asuu. Yhtenä päivänä kävimme paikallisessa maauimalassa ja se oli mahtavaa.Uin kilometrin kahdessa erässä.



Siskot eivät hyväksyneet, että olisin täällä heittänyt talviturkin, siispä oli pakko mennä illalla Ångermanälveniin kastautumaan
Sinne se meni - talviturkki

Kahden yön jälkeen lähdimme ajelemaan Keski-Ruotsia kohti. Aika pian tuli kyltti, jossa luki Lappland. Lappi alkaa naapurissa paljon alempana kuin meillä. Maisemat oli aivan henkeäsalpaavan hienoja, tässä pari esimerkkiä, tosin korkeuseroja ei kuvassa nää.


Ajettiin Åselen kautta Vilhelminaan, johon ihastuin ikihyviksi. Sinne haluan mennä uudelleen. Asuimme Kyrkstadissa, joka koostuu vanhoista rakennuksista - vanhimmat rakennettu 1700-luvulla - jotka nyt ovat vierasmajakäytössä. Ne on aikoinaan rakennettu perheiden yöpymistä varten kirkko- ja markkinareissuilla. Talot omistivat niistä huoneita. Jossain vaiheessa toinen puoli rakennuksista paloi perustuksia myöten ja rakennettiin uudelleen. Onneksi on ymmärretty säilyttää nämä ihanat rakennukset.


Näkymä Kyrkstadista

Yksi talo em. paikassa

Tässä talossa vietimme yhden yön

Vilhelmina on tosi viehättävä kaupunki kahden järven välissä. Kun lähdetään Kyrkstadista, joka muuten nykyään on kaupungin omistuksessa, keskustaa kohti, on matkalla tällainen näkymä


Vilhelminassa vietetyn yön jälkeen ajoimme Bjurholmenin ja Lyckselen kautta Uumajaan ja laivaan, joka toi meidät Vaasaan. Kotiuduimme puolenyön jälkeen, koska laiva oli sekä lähdössä että tulosatamassa purkauksessa puoli tuntia myöhässä teknisten ongelmien vuoksi. Jokin ulosajoportti ei meinannut toimia. Kun ajoimme vihdoin laivasta ulos, oli vastassa pari paloautoa - varuiksi. Onneksi kaikki meni hyvin.

Pakko todeta, että "borta bra men hemma bäst", kuten jo koulussa opittiin.

Jesaja 55:12 "Sillä iloiten te lähdette, ja rauhassa teitä saatetaan; vuoret ja kukkulat puhkeavat riemuun teidän edessänne, ja kaikki kedon puut paukuttavat käsiänsä."

2 kommenttia:

marumummeli kirjoitti...

Tosi hienoja näkymiä ollut teidänkin reissun varrella. Hienoa että talaviturkin sait riisutuksi, hellesäällä huomattavasti viliposempaa ku ei oo turkkia. :) :)
Siunausta päiviinne !

marumummeli kirjoitti...

Hei, no onpas harmi ku kirjottamasi teksit kadonneet. En osaa sanoa mistä moinen johtuis. Plokiini on mahollisuus kommentoida anonyyminakin, joten siltä osin pitäs pystyä kaikkien kirjottaan. Sinullakin on rekisteröity nimimerkki, että ihmetyttää kyllä ettei onnistu.

 Alla oleva kirjoitus oli paikallisessa Ylöjärven Uutisissa mielipiteenä: Pohojalainen Pirkanmaalla Oon vähä miettiny tätä elämää ja sitä,...