tiistai 20. tammikuuta 2015

Timjami, tuo hieno yrtti


Oon tykästyny sitten viimeisen päälle timjamiin. Kahtena kesänä olen sitä viljellyt itse siemenestä tuolla takapihan pienellä kasvimaalla



Kotimies teki ekana kesänä täällä asuessamme tuon kauluksen mun kasvimaalle. Tässä on näkyvissä vasta alkua. Ruohosipuli tosin rehottaa. Mulla on tapana laittaa kasvimaan ympärille sipulit, näin eivät puput tuu mun apajille. Se kyllä tepsii, tässä kulkee pupuja päivittäin - ja etenkin öisin - mutta eivät syö mun salaatteja tai muitakaan yrttejä.

Niin siitä timjamin viljelystä. Tässä siemenet ovat tuon pikkuisen puuliuskan takana, eli vajaa puoli riviä. Vielä ei ole siemenet itäneet, mutta hyvä sato tuli. Koko kesän siitä niitä napsin ruokiin. Ja aivan lokakuulle saakka sai tuoretta yrttiä, vaikka olin jo kerran leikannut kaikki alas ja kuivattanut. Ensi kesänä leikkailenkin aina silloin tällöin kaikki alas ja kuivatan. Koska ne kasvavat aina uudelleen juuresta, saan paljon isomman sadon.

Niin siitä tykästymisestä. Tykkään tosi paljon timjamin tuoksusta ja mausta. Se sopii tosi hyvin possun lihaan ja esimerkiksi uunijuureksiin kuin myös kasviskeittoihin. Eikä salaattiakaan sovi unohtaa. Sitä sopii siis käyttää melkein mihin vaan. Siis jos tykkää mausta. Ja minä tykkään. Kotimieheltä ei kysytä. Ainahan tuo kehuu mun keitoksiani. Mutta hänhän on niin hyvä ruokittava, että kaikki kelpaa. Olen kyllä 23 vuoden aikana kerran laittanut ruokaa, josta hän ei tykännyt. En tosin muista mitä se oli.

Tuo yläkuvassa oleva timjami on ihan ite kaupasta ostettu. :) Viimeiset itse kasvatetut ja kuivatut laitoin tänään sienikeittoon.

Sienikeitosta tuli muuten mieleen seuraavaa. En koskaan aikaisemmin ole kuivattanut kangasrouskuja, mutta viime syksynä tein sen. Nyt, vaikka liotan niitä, ne eivät pehmene kunnolla. Tänäänkin liotin ehkä kolmisen tuntia. Toki ne hieman pehmenevät, mutta jäävät edelleen vähän koviksi. Mistähän se johtuu? Pitäisikö niitä liottaa vielä kauemmin? Osaako joku sanoa? Päädyin kuivatukseen, sillä pakastin oli jo täynnä marjoja ja muita sieniä. Ite tykkään, että pakastus on paras tapa säilöä sienet. Toki olen kokeillut rouskuista myös suolausta, mutta siinä on aina vaarana se homehtuminen, eikä mulla ole viileää paikkaa, jossa niitä säilyttää. On vain ulkovarasto, jossa pakkanen paukkuu talvella.


Tämä kuva on toissasyksyltä eikä korissa ole rouskuja, vaan suppilovahveroita ja muutama kantarelli, joka mielestäni on aivan ylimainostettu sieni. Mutta jokainen pitäköön oman mielipiteensä, niin minäkin teen.

Että tämmöstä tänään.

1.Moos. 1:29 "Ja Jumala sanoi "Katso, minä annan teille kaikkinaiset siementä tekevät ruohot, joita kasvaa kaikkialla maan päällä ja kaikki puut, joissa on siementä tekevä hedelmä: olkoot ne teille ravinnoksi."

2 kommenttia:

Maijamaija kirjoitti...

Meillä myös Markus on tasan kerran jättänyt syömättä mun tekemän pöperön. :D Kaikkiruokainen. :)

Tuota timjamia täytyykin kokeilla viljelyyn ensi vuonna! Ja kiitti sipulivinkistä. :) Tarkoitus on ensi kesänä laittaa tuon kasvihuoneen taakse tuollainen viljelylaatikkosysteemi. :)

marumummeli kirjoitti...

Ite olen kokeillut kasvattaa parvekkeella joitain mausteyrttejä. Osatnu valamiina yrtit pienisä ruukuisa ja istuttanu ne sitten hieman suurempaan. Onnistuu kunhan muistaa kastella. :)

 Alla oleva kirjoitus oli paikallisessa Ylöjärven Uutisissa mielipiteenä: Pohojalainen Pirkanmaalla Oon vähä miettiny tätä elämää ja sitä,...