perjantai 24. heinäkuuta 2009

Heinola-Lappeenranta-Inkeroinen-Kotka-Espoo-Kerava


Päätettiin yhtäkkiä pakata hieman tavaroita autoon ja lähteä ajelemaan. Matkasta tuli viisipäiväinen ja reitistä yllä oleva. Heinolassa tavattiin Risto-serkku vaimonsa Meerin kanssa. Saatiin nukkua heidän sängyssään....ja hyvin nukutti. Sieltä Lappeenrantaan, jossa oli kesäkukat hieman runsaammin esillä kuin naapuriVaasassa. Kato vaikka



Tällaisia ryppäitä oli useita



Kukkapylväitä oli joka paikassa...



Pääkatu oli alusta loppuun kukitettu näin. Eli katulamppupylväissä oli jokaisessa kaksi mahtavaa kukkaa ja risteyksissä vielä kaksi kukkapylvästä. Niin ja kaksi risteävää katua olivat myös saaneet samanlaiset kukkakomeudet...nää oli siis tietenkin kävelykatuja



Käytiin Saimaan risteilyllä ja koimme myös yhden sulun, jossa veden pintaa ensin laskettiin ja palatessa nostettiin 13 metriä.


Lappeenrannan perusti Ruotsin kuningatar Kristiina v. 1649 niemelle, jota nyt kutsutaan Linnoitukseksi. Se oli aivan oma maailmansa vanhoine taloineen, museoineen, työpajoineen ja kahviloineen.



Portti Linnoitukseen



 Tässä kahvilan ensimmäinen huone, niitä oli kaksi lisää ja jokaisessa vanhoja ihania huonekaluja.



Tällä kuistilla istuimme juomassa kahvia ja syömässä aivan mahtavan ihania omenaleivonnaisia.



Oli pakko kysyä mitä nuo vedyt ja atomit on. Lihapiirakka halkaistuna ja sisään kaikenlaista kuulemma, esimerkiksi munia, kinkkua yms.


Lappeenrannasta Inkeroisten kautta Kotkaan. Inksassa kävimme tervehtimässä 77-vuotiasta tätiäni, jota en ole tavannut yli kahteenkymmeneen vuoteen.



Kotkan keskuspuiston kukkaistutuksia



Tästä alkoi Kotkan varmaan hienoin puisto Sapokan vesipuisto









Oli siis aivan mahtava puisto melkein kuin jostain sadusta.


Kun saavuimme Porvoon torille, Munni soitti pikkuveliSimolle, joka asuu Keravalla kysyäkseen majapaikkaa. Simo sanoi olevansa puolen kilometrin päässä Porvoon torista. Olivat päättäneet vaimonsa kanssa lähteä vapaapäivänä hieman shoppailemaan just Porvooseen. Oli kyllä aikamoinen sattuma - vai oliko se sattuma?



Tässä viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä Ruotsi-Suomen sodan kenraali Mattias Petersson!



Ei kommentteja:

 Alla oleva kirjoitus oli paikallisessa Ylöjärven Uutisissa mielipiteenä: Pohojalainen Pirkanmaalla Oon vähä miettiny tätä elämää ja sitä,...