Tämä on nyt kolmas kerta, kun aloitan tämän kirjoittamisen. En näköjään pysty lisäämään kuvia, vaikka se olisi nyt niin kovin tarpeen. Laitan sitten myöhemmin kuvasarjan tapahtumista.
Tämä on jälkikirjoitus: nyt on kuvat lisätty.
Kävin eilen Sainion taimistolla ja ostaa rätkäytin kaksi alppiruusua ja kolme kärhöä - vuokratakapihalle. Oonkohan ihan viisas? Noh tänään sitten täytyi lähteä Vaasaan hakemaan tilaamani pesupulverit ja Tellen lupaamat perennat, jotka hän olikin laittanut hienosti purkkeihin ja varustanut nimikyltein. Hienoa Telle! Sitten käväisin kivenheiton päässä asuvan siskon luona, kun hän omassa pikku puutarhassaan ähersi. Ja äkkiä kotiin Laihialle. Rupee kaupungis ahistaan.
Kotiuduttuani ja saatuani hieman murua rinnan alle, laittauduin takapihavaatteisiin ja ryhdyin kaivamaan rodolle kuoppaa. Netistä luin, että kuopan pitää olla metrin leveä ja oliko se nyt puolisen metriä syvä. Huhhuh. No eipähän mitään, mullahan on lapio ja niin aloin kaivaa. Oikeastaan olin jo eilen kaivanut kaksi pientä kuoppaa, mutta kun nyt totesin ne liian pieniksi ja paikatkaan eivät olleet niin sopivat, niin eikun uutta reikää kaivamaan. Tuli hieman mutkia matkaankin. ISO kivi. Tosin pienempiä kiviä oli aivan mahdottomasti, mutta niistä selvisin hyvin. Aikaisemmin oli jo ollut yksi AIKA iso kivi, mutta tämä oli mulle aivan liian iso. kato vaikka
Siellä se on - kuopassa
Väänsin ja välillä istuin huoahtamaan, pyyhin hikeä, joka valui virtanaan. Ja taas uudelleen vääntöä. Kivi kyllä nousi lapiolla, mutta kuoppa oli jo niin syvä, ettei mulla ollut mitään mahdollisuutta saada sitä yksin ylös. Enkä olisi halunnut sitä Munnillekaan jättää, kun hänelle ei tuollainen äkkirasitus tee hyvää - siis sille sydämellensä. Sitten ryhdyin jo rukoilemaan, että Jeesus auttaisi mua kiven kanssa. Silloin hoksasin, että täytyy laittaa luiska kuopan reunaan. Ja uskokaa tai älkää, mutta sain kuin sainkin kiven ylös ja reunalta sitten vieritin sen metsään.
Vaan eipä ole enää..
Sitten esiin tuli paksu juuri, jonka kirveellä hakkasin poikki molemmista päistä. Eikä vaikeudet tähän loppuneet. Löytyi vielä juuri, joka oli hieman jo lahonnut ja kun sitä ryhdyin kiskomaan, lähti vieressä kasvuston peitossa ollut kanto käteeni. 
Vähän huono kuva kannosta, mutta se on ihan ISO
Kuopan pohjalla oli tönkköä savea ja netin mukaan rodo ei tykkää savesta, joten sitäkin yritin kaivella pois. Kuopasta tuli aika syvä ja yritän peittää pohjaa metsästä saamallani maalla. Se on kuulemma hyvästä rodolle. Olin ajatellut selvitä yhdellä rodomultasäkillä per kasvi, mutta tähän kuoppaan upposikin sitten molemmat säkit ja lisääkin olisi sopinut. Mutta alppiruusun istutin.
Sitten kaivoin toiselle rodolle kuopan. Paljon pienemmän. Aion selvitä yhdellä multasäkillä, joka sekin täytyy ensin hakea. Vuokranantaja on luvannut tänne ruokamultaa ja toimittaja lupasi sen tällä viikolla. Ennen kuin se tulee, en pääse istuttamaan kärhöjä ja perennoita. Siis pakko vain odotella.
4.Mooses 24:5—6 ”Kuinka ihanat ovat sinun majasi, Jaakob, sinun asuinsijasi, Israel! Niin kuin laajat purolaaksot, niinkuin puutarhat virran varrella, niin kuin aloepuut, Herran istuttamat, niin kuin setripuut vesien vierillä!”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti