Lähdimme perjantaina yhdentoista aikohin ja olimmekin perillä vähän yli tuntia ennen määräaikaa. Ystäväni Mami ajoi mennen tullen. Ylistarosta tuli toinen ystävä mukaan ja matkanteko sujuikin rattoisasti. Saimme majoittua mökkiin, josta saimme Mamin kanssa kahdelle tarkoitetun makuuhuoneen. Yhteensä meitä oli mökissä kuusi henkeä.
Toimintakeskuksessa oli samaan aikaan rinnakkaistapahtuma romaneille, joten vilinää riitti. Rinnakkaisuudet olivat kuitenkin toiminnanjohtajan pieni moka. Baptistit, joidenka naistenpäivistä oli kyse, olivat varanneet tapahtumansa kaksi vuotta aikaisemmin, mutta silti saimme tavallaan huonomman osan. Romaneita oli ilmoittautunut 20, mutta tulijoita olikin sitten 80!!! Eli he saivat isomman auditorion ja meille jäi pieni huone, vaikka meitäkin oli 65. Juuri ja juuri mahduttiin, mutta tukalaa oli. Silti päivien anti oli hyvä ja sehän on kuitenkin tärkeintä.
Lauantaina, kun naisilla oli asiakokous, minä ulkopuolisena tein pienen kävelylenkin. Kohtasin tällaisen puun
Tai siis enhän tietenkään puuta kohdannut, se vain sattui matkan varrella silmääni. Tai eihän se tietenkään silmääni sattunut, satuin vain näkemään sen ja se oli jotenkin niin kiinnostava, että kuvasin sen.
Päivien teema oli Rakkaus ja koko ohjelma käsitteli sitä. Kaksi Raamattutuntia saimme kuulla ja tosi hyvää sanomaa sen kautta. Kauniita lauluja laulettiin sekä yhdessä että taitavien laulajien esityksenä. Ihan huippu oli eläkkeellä olevan näyttelijän, Silja Saarimaan tätä tarkoitusta varten luoma esitys "Magdalan Maria ja rakkaus". Esitys kesti - en tarkkaan katsonut - ainakin 40 minuuttia. Se oli todella mieleenpainuva ja samalla koskettava. Siinä oli paljon tekstejä suoraan Raamatusta, osan hän oli luonut itse. Esitys kertoi Jeesuksen elämän Marian rakastavin silmin. Voisin katsoa ja kuunnella sen vaikka heti uudelleen. Mietinkin miten hän oli voinut oppia kaiken sen ulkoa. Kuulin hänen valmistelleen esityksen kahdessa viikossa. Mutta hänhän on ammattilainen. Ja se näkyi sekä kuului.
Borta bra men hemma bäst. Pitää kutinsa edelleen. Olihan mukava tulla kullan luo kotiin. Täällä ruoka odotti syöjiään ja hellä mies otti iloiten minut vastaan. Mitä sitä muuta elämältä voi toivoa? Kun vielä on ihanat lapset ja yli-ihanat lastenlapset. Siinä sitä on ihmisellä elämän onnea niin, että riittää.
Lukemisiin taas!
Matteus 28:1-6 "Ja kun sapatti oli päättynyt ja viikon ensimmäisen päivän aamu koitti, tulivat Maria Magdaleena ja se toinen Maria katsomaan hautaa. Ja katso, tapahtui suuri maanjäristys, sillä Herran enkeli astui alas taivaasta, tuli ja vieritti kiven pois ja istui sille. Hän oli näöltään niin kuin salama, ja hänen vaatteensa olivat valkeat kuin lumi. Jä häntä peljästyen vartijat vapisivat ja kävivät ikään kuin kuolleiksi. Mutta enkeli puhutteli naisia ja sanoi heille: "Älkää te peljätkö; sillä minä tiedän teidän etsivän Jeesusta, joka oli ristiinnautlittu. Ei hän ole täällä, sillä hän on noussut ylös, niin kuin hän sanoi, Tulkaa, katsokaa paikkaa, jossa hän on maannut."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti