Munni kokemassa jään alla olevia verkkoja
Talvisaalista
Kävihän siellä joskus näinkin
Olinhan siellä minäkin - väsynyt, mutta onnellinen
Tällaistakin sieltä tuli
Munni asettelee kesäsiikoja jonoon
Talvella 2007 saimme joululohen
Olihan tuo pikkuisen vajaa kymmenen vuotta meren rannalla asuessa hyvää aikaa. Silti sinne ei ole ikävä. Aika aikaa kutakin, sanoi äiti joskus. Eikä Munni enää parina viimeisenä vuonna jaksanut terveytensä takia paljon kalastellakaan.
Tänään sitten tein bataattisosetta. Sekin oli hyvää. Keitin pilkotun ja kuoritun bataatin ja muutaman porkkanan suolassa maustetussa vedessä pehmeiksi. Pilkoin aika isoiksi paloiksi pienen punasipulin, jonka laitoin ensiksi monitoimikoneeseen ja pyöräytin pieniksi. Lisäsin keitetyt vihannekset, kermaa, voita, pippuria ja suolaa ja pyöräytin soseeksi. Kannattaa kokeilla. Olen muutenkin viime aikoina ihastunut kovin tuohon bataattiin. Se on hyvää raakanakin. Hiljattain luin myös sen terveellisistä vaikutuksista.
Tämä viikko on ollut sellainen levon viikko. Ei ole ollut mitään ihmeellistä vastuuta missään päin. Tosin lastenlapsia on ollut ikävä, mutta en ole saanut aikaiseksi edes soittaa ja kysellä kuulumisia saati, että olis lähdetty käymään. Ehkä olen tarvinnut tämän "hiljaisen viikon".
Markus 1:16 "Ja kulkiessaan Galilean järven rantaa hän (Jeesus) näki Simonin ja Andreaan, Simonin veljen heittävän verkkoa järveen, sillä he olivat kalastajia. Ja Jeesus sanoi heille: "Seuratkaa minua, niin minä teen teistä ihmisten kalastajia."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti