Viime päivinä mielessäni on pyörinyt mielipiteet ja miten suhtaudun toisten ihmisten omistani poikkeaviin mielipiteisiin. Vähän vaikea aihe, mutta pyörittelen sitä nyt sen verran kuin siitä ymmärrän - enempäähän en voikaan.
Me niin usein esitämme moitteita ja vastaväitteitä toisen esiin tuomaan näkökulmaan aivan kuin meidän omamme olisi se ainut oikea näkökulma kyseiseen asiaan. Ja jos joku on toista mieltä, hän ilman muuta on sitten väärässä tai tyhmä tai jotain muuta sellaista. Usein emme kuitenkaan tunnista tätä mallia itsessämme. Tuntuu vain niin oikealta se, mitä minä kyseisestä asiasta ajattelen. Ja sen mukaan sitten tuomitsen toisen ihmisen mielipiteineen.
Voin esimerkiksi sanoa: minä en yksinkertaisesti ymmärrä, miten tuo naapuri voi ajatella niin kuin hän tekee. Mutta tarvitseeko minun ymmärtääkään? Eikö riittäisi, että kunnioitan toisen mielipidettä pitäen samalla omani. Eihän minun mielipiteeni varmastikaan ole juuri se ainoa oikea. Oikeaan osuu vanha sanonta: "Niin monta mieltä kuin miestäkin." Onko se minulta pois, jos toinen ajattelee eri lailla kuin minä? Ja onko tarpeellista minun saada tuo toinen muuttamaan kantansa minun kantani mukaan? Onko minulla yleensäkään oikeutta tuomita toisen mielipidettä? Eikö jokaisen mielipide ole aivan yhtä arvokas?
Entä sitten toisten elämän mestarointi? "Voi kertakaikkiaan eikö se nyt ymmärrä selvää asiaa. Näinhän se pitää tehdä! Ite pitäis olla joka paikassa neuvomassa." Eikö jokaisella kuitenkin ole oikeus järjestellä oma elämänsä ja omat asiansa haluamallaan tavalla, vaikka se minusta näyttäisikin aivan typerältä. Enhän minä voi tietää hänen elämänsä kaikkia puolia ja osa-alueita. Vanha intiaanien sananlasku neuvoo: "Älä tuomitse miestä ennen kuin olet kävellyt ainakin kaksi kuunkiertoa hänen mokkasiineissaan."
En tiedä onko lukijoissani ketään, joka voisi tällaista ajattelua huomata itsessään. Täällä on ainakin yksi. Mutta vielä lienee elämää opetella armollisemmaksi toisten mielipiteitä kohtaan.
Toivottavasti minun sisimpäni ei ole tämän jäätyneen kiven kaltainen!
Matteus 7:1-4 "Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi, sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan; ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan.
Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi? Taikka kuinka saatat sanoa veljellesi; 'Annas, minä otan rikan silmästäsi', ja katso, malka on omassa silmässäsi?"
1 kommentti:
Sisar..no täs tapaukses varaäiree..puhuu vähän mutta asiaa. :)
Lähetä kommentti