Munni lähti tänään Haikon kartanoon pariksi päiväksi, olen siis yksinäni. Iina käväisi täällä ja syötiin terassilla ja juteltiin henkeviä - taas kerran.
Pitää tällä viikolla saada aikaan perinnönjakokirja, että saadaan jakaa talorahat. J:n ja P:n edunvalvojan pitää ensin hyväksyä se, sit vasta saadaan panna rahat jakoon. Sitten pitää vielä jokaisen hakea oikaisua perintöverotukseen, kun saatiin vähemmän kuin arvioitiin perukirjassa. Höh...tosi paljon hommaa tällaisessa omaisuuden muuttamisessa rahaksi ja sen jakamisessa. Matin ja mun jälkeen ei jaettavaa jää - onneksi. Pääsee lapset vähemmällä - mahtavatkohan ymmärtää, että se onkin onni eikä onnettomuus 
No joo....ihan mukavaahan se on saada vähän nöyhtää, vaikkei sitä nyt niin paljon tulekaan. Ehkä osta uudet silmälasit - siis jos löydän paremmat kuin nää nykyiset, jotka on niin tosi mieluiset olleet jo kolme vuotta.
Torstaina tulee eräs serkkuni vaimonsa kanssa meille vierailulle. Ollaan nähty muutaman kerran koko elämämme aikana. Joissain hautajaisissa kuulemma viimeksi, en tosin muista kenen.
Käväisin tuolla Köklotintiellä kävelyllä ja tutkailin samalla kukkapenkkiäni. Annanpahan tässä nyt varoituksen, että älkää ostako penkkiinne pisamakelloa, ellette halua sitä joka paikkaan. Se nimittäin leviää kulovalkean lailla. Olen nyppinyt niitä jo vaikka miten paljon pois enkä aina tiedä onko se edes varmasti just se pisamakello. Se ulottaa lonkeronsa joka paikkaan. Syksyllä olen päättänyt antaa sille lopulliset lähtöpassit.
Niin ja pysyäkseni näissä kasvisasioissa 
vaan surfinioita
tosin mun surfiniat on kyllä tuon miljoonakellon värisiä. Ne kuuluvat petunioihin.
No tässä tämän kerran kasvitieteellinen hetki.
Vaikka, kun uudelleen kattelin muunkinlaisia kuvia noista kukista, en ole enää ollenkaan varma, etteivätkö mun terassikukat ole miljoonakelloja. Jääköön arvoitukseksi....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti