IsoM on vielä kuntoutuksessa ja minäkin saan omaisena mennä sinne kahdeksi päiväksi Kelan maksamana. Olen ainut omainen, joten ohjelma on sitten vain minua varten. Hihii....saas nähdä, minkälaista oppia sydäntaudeista yms. saan. Sieltä tulomatkalla perjantaina iltapäivällä poikkeamme Särkimoon seurakuntamme leirikeskukseen, jonne jään/jäämme isovanhempien ja lastenlasten leirille. Tosin mukana ei ole yhtään lastenlasta, mutta koska olen kyseisen leirin alkuunpanija, on oikeus ja kohtuus, että otan osaa leiriin.
Tämä päivä on vierähtänyt töitä tehden. Aamupäivällä suunniteltiin ym. leiriä Liisan kanssa ja iltapäivää olen viettänyt lehden kokoamisen parissa. Pakkaa olla niin, että jokainen kirjoittaja lykkää kirjoittamisen viimeiseen päivään, niin nytkin. Vain yksi kirjoittaja noudatti ilmoitettua päivää, lisäksi yksi oma juttuni oli valmis. Kirjoitan pääkirjoituksen mahdollisimman myöhään, että se olisi ajankohtainen, eli kirjoitin sen äsken. Aihe syntyi kävelylenkillä.
Huomenna menen taas käymään Petolahdessa ja saan nähdä Ville-vauvan ja isosiskon ja -veljen. Vien nimittäin automme hoitoon sinne paikalliseen pajaan. Sitten torstaiaamuna aikaisin jHs (jos Herra suo) ohjaan sen nokan Härmää kohti.
Eipä tässä tämän kummempia kuin
"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa (Jeesuksen), ettei yksikään, joka Häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä." Johanneksen evankeliumi 3:16
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti