No niin ensimmäinen päiväni kotiapulaisena on ainakin hetkeksi katkennut. Esikoinen lähti näyttämään lapsille uutta tulokasta. Nähtiin jo ensimmäiset kuvat vauvasta ja aivan ihana, siis niin ihana ja kaunis poikavauva. Isokin on, yli 4 kiloa.
Ihan hyvin on päivä mennyt, tosin jalat on lujilla. Askeleita on tullut tähän saakka 14.125 mittarin mukaan, mikä tekee vajaat 10 km. Höh, mullehan kasvaa aikamoiset pohkeet näinä päivinä, kun täällä teijaan, äidin sanaa käyttääkseni.
Nyt istuskelen takapihalla vierasmökissä kirjoittelemassa. Ikkunassa oli pieniä kukkakärpäsen tapaisia elukoita aivan mustana. Hain ikkunanpesuainetta ja pesin lasin ja siinä samalla sain nujerretuksi suurimman osan. Loppuja varten laitoin siirappia pieneen astiaan ikkkunalaudalle. Saa nähdä, montako saan saaliiksi.
Exäni on nukkunut täällä kaksi edellistä yötä. Kun esikoinen sanoi vaimolleen, että isänsä tulee vierasmajaan nukkumaan viikoksi, miniä tuumasi, että mitähän mahtaa äitisi siitä sanoa, kun hän tulee sinne nukkumaan keskiviikkona. 
Ei nyt pitää ruveta kirjoittamaan puhtaaksi yhtä juttua. Lehden DL on perjantaina eikä juttuja ole tullut vasta kuin yksi. Mutta eiköhän se aikanaan kuitenkin valmistu - kuten aina ennenkin.
Kirjoittelemisiin
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti