Kakkukatastrofi

Huomenna on Villen 3-vuotissynttärit ja lupasin tehdä täytekakun ja sitruuna-rahkapiirakan. Nåh, ensin mietin, että onko mulla sopivan isoa irtopohjavuokaa ja kun totesin, että isompi pitää olla, hain sellaisen Halpa-Hallista. Läpimitta 26 cm. Tein sitten 6 munan pohjan. Kun pohja oli otettu  uunista, totesin, että se on liian matala. Ei siitä mitenkään saa kolmea kerrosta tai ne on ihan liian ohuita. Niinpä päätin tehdä vielä yhden kolmesta munasta. Mainittakoon vielä, että kun uuni olisi pitänyt laittaa 175 asteelle, huomasin eka pohjaa pois ottaessani laittaneeni sen 225:een. Mutta mitäs pienistä!

Kun pohja oli jäähtynyt, tein mustikkamoussen, jonka onnistuneesti sain kahden ensimmäisen kerroksen väliin. Tosin sitä mielestäni oli ihan liian paksusti, mutta kaiken silti laitoin. Ja sitten jääkaappiin odottelemaan toisen moussen valmistusta - valkosuklaamoussen. Eipä mitään. Koska kakkuvuoka on aika matala, olen ennenkin laittanut leivinpaperista lisää korkeutta vuokaan mousseiden (mikä on suomenkielinen vastine tuolle sanalle?) hyytymisen ajaksi ja hyvin on toiminut.

Valkosuklaamousse valmistui, mutta vaikutti niin vetelältä, että päätin odotella hetken hyytymistä ennen kuin laitan sen pohjien väliin. Mutta eihän mun kärsivällisyydellä kauaa jaksa odotella ja niin sitten vain rytkäsin moussen vuokaan ja viimeisen kakkukerroksen päälle. Leivinpaperikorotukset olin laittanut klemmareilla kiinni toisiinsa jatkoskohdista, kun ei yksi leivinpaperin mitta riittänyt.

Ja voihan rähmä! Kävi juuri niin kuin olin pelännyt. Mousse alkoi valua joka raosta ulos, klemmarit pettivät ja katastrofi näytti varmalta. Pitelin leivinpaperin puoliskoita käsin kiinni ja huusin isoM:ää tuomaan nitojan. Nidoin sitten paperit yhteen, mutta vuoto vain jatkui.

Mietin, mitä nyt tehdään, mutta kekseliäänä naisena keksin keinon. Kun en löytänyt mitään sopivan tanakkaa muovia, päätin tehdä sitä kilon jugurttipurkeista. Mattopuukkoa ei tietenkään löytynyt siihen hätään, niinpä kokeilin vihannesveistä ja se toimi hyvin. Näin sain purkeista uudet, tukevammat korokkeet vuuan laidoille. Kiinnitin liuskat toisiinsa nitojalla.

Nyt kakku lepää jääkaapissa, mutta en taida uskaltaa mennä tutkailemaan sitä hetkeen. Saas nähdä, miltä se näyttää huomenna, kun pitäisi koristelua saada aikaan. Mahtaako olla hyytynyt. Liivatetta laitoin kuitenkin reseptin mukaisen määrän molempiin täytteisiin. Ja aina ennen ovat onnistuneesti hyytyneet.

Tuli tuon katastrofin keskellä mieleen esikoisen lausahdus pienenä: "Miksi mulle aina sattuu kaikkea?" Ei taida omena kauas puusta pudota. MOT.

Mutta, jottei tästä tulisi liian epäonnista kirjoitusta, kerrottakoon, että välipojan lasten hoito viitenä päivänä kuluneella viikolla meni hyvin. Meillä oli oikein mukavaa ja me jaksettiinkin yllättävän hyvin. Yhtenä päivänä myös esikoisen kolme lasta tulivat meitä viihdyttämään. Tosin en kyllä tehnyt mitään ylimääräistä kuten siivonnut tms., vaan huilailin ne ajat, jolloin en ollut lasten kanssa tai laittanut ruokaa. Alkuviikosta uni ei tullut kunnolla, mutta kaksi viimeistä yötä nukuin jo hyvin toisin kuin isoM, joka taisi kaikkina öinä olla jonkin aikaa valveilla. Ja herätys oli joka aamu kuuden pintaan. Nelly oli uimakoulussa ma-ke ja torstaina oli päättäjäiset.

Uimakoulutodistus on saatuna.

Lapset esittivät päättäjäisissä oppimiaan taitoja ja sitä oli kiva katsella. Mutta olin tosi pettynyt Åminnen uimarannan tasoon. Lapsille oli tosi hyvin kyllä rajattu minne saakka saavat uida, mutta pohja oli kivinen ja rannalla oli kaikenlaista risua ja roskaa ja uimarajauksen palloköydet olivat tosi likaisen näköisiä. Pukukopitkin olivat ränsistyneen näköisiä. Luulisi, että rantaa hoidettaisiin hieman paremmin. En muista, että Petolahden Vägvikenissä olisi noin epäsiistiä.
Mutta pääasia, että lapsille on ollut hauskaa, vaikka välillä olikin sadepäiviä eikä kovin lämmintä.

Luukas 18:15-16 "Ja he toivat Hänen tykönsä myös pieniä lapsia, että Hän koskisi heihin; mutta sen nähdessään opetuslapset nuhtelivat tuojia. Mutta Jeesus kutsui lapset tykönsä ja sanoi: 'Sallikaa lassten tulla minun tyköni älkääkä estäkö heitä, sillä sen kaltaisten on Jumalan valtakunta.'"