torstai 27. marraskuuta 2008

Rapido on kateissa...


Poikakisua ei ole näkynyt kuin viimeksi eilen illalla. Missä lienee. Jokohan on ruvennut riiamaan vai onko joutunut surman suuhun?

Huomenna vielä 3,5 tuntia harjoittelua ja sit...huhhuh...
hokasin just, että mun pitääkin tehdä vielä tästä harjoittelusta yksi tehtävä.. blääh.. mutta tehtävä on.

Tänään olin kahdessa asiakastapaamisessa ja toinen oli tosi mielenkiintoinen, oltiin A-neuvolassa.

Saken piti tulla tänään käymään, hän kun on Vaasassa tekemässä jotain ohjelmointityötä, mutta työ taisi venähtää niin pitkäksi, ettei ennätä enää tänne, kun kello on jo varttia vaille 9. Mukavaa, että otti kuitenkin yhteyttä.

Herättiin Munnin kanssa aamulla neljältä eikä enää uni tullut silmään. Loikoiltiin kuuteen ja sit noustiin ylös. Ei yhtään väsytä silti. En olekaan ainakaan kuukauteen valvonut yöllä. Koko syksyn on ollut yksi tai pari yötä viikossa, jolloin olen noussut yöllä katsomaan hetkeksi kristillista tv-kanavaa ja sitten on uni taas tullut.

Oon muuten kadottanu hammastukeni, jota pidin yöllä. Ja se maksoi 125 euroa!! Ei mitään käsitystä, minne se on joutunut. Aamulla sen vielä pesin ja hain keittiöstä talouspaperia kuivatakseni sen ja lähdin viemään sitä yöpöydällä olevaan rasiaan, muttei se sinne koskaan ole päätynyt. Illalla aioin noin vain sen sieltä poimia, mutta rasia oli tyhjä. Mulla on täysin musta aukko siinä kohti, kun lähdin keittiöstä. Ei hajuakaan minne sen olen pannut. Pengottiin kaikki roskiksetkin, mutta hukkapiilossa se vain pysyy. Kaipaan sitä joka iltan, olin jo niin tottunut siihen. Se kyllä auttoi, en pureskellut poskiani ja kieltäni rikki yöllä enkä narskutellut hampaita. Mutta ei auta itku markkinoilla....

Hyvää yötä Jeesus myötä, eikä unohdeta lähetystyötä.....



Ei kommentteja:

 Alla oleva kirjoitus oli paikallisessa Ylöjärven Uutisissa mielipiteenä: Pohojalainen Pirkanmaalla Oon vähä miettiny tätä elämää ja sitä,...