Työ tehty on, ma pääsin voittajaksi......

Näin tais Vänrikki Stoolin tarinoissa von Döbeln sanoa. Ja nyt sen sanoo Heeka. Tekaisin tuossa raportinkin harjoittelusta, sellaiset 4,5 sivua. Kiitos vain jokaiselle, joka on jaksanut huokaista puolestani Isän puoleen.

Vaikka ei vielä sovi kovin isoon ääneen julistaa voittoa, sen verran on vielä painimista jäljellä. Voi pojat ja tytöt, jos se päivä joskus koittaa, että saan käteeni sosionomin paperit, mitä ihmettä teenkään. Sanokaas se!!

Ei ole Rappe-hösseliä näkynyt ja tuo Umakin on aika hömppä. Kun istuin tässä koneella, niin eikös tyttö tullut siihen ja käpälällään työnsi näppäimistön pois, että mahtui syliin. Välillä se tulee naukuen ja kun nousen ylös ja meen sen luo, se paiskaa itsensä selälleen ja rupeaa piehtaroimaan ja tarjoamaan mahaansa rapsutettavaksi. Höh....kukas mua rapsuttais.....

Eikä sun Ulpu mulle tarvi niitä joululaatikoita tehdä, mullahan alkaa taas pyöriä eläkepäivät...hihii....
Kommentoimisiin...