torstai 12. helmikuuta 2009

Hups..tais tulla paineita


Siivottiin Munnin kanssa, kesti kolme tuntia. Ei olekaan tässä huushollissa aikoihin niin perusteellista siivousta tehty. Nyt on tyytyväinen olo. Nelly tulee illalla hetkeksi tänne, kun välipoika menee Raippikseen pelaamaan kaukalopalloa. Munni on tehnyt leirikeskuksen takapihalla kovasti töitä. Tällä viikolla sinne tulee taas iso ryhmä päiväkotilapsia. Siellä on hieno pyllymäki ja kaksi isoa lumikassa, joissa voi kiipeillä. Ja kenttä on aurattu komeaksi. Jospa illalla lasketeltais Nellyn kanssa.


Illalla taas kouluun, tosin olen vain kuuteen saakka. Meillä on luovia asiakastyön menetelmiä. Aivan ihana opettaja Tytti. Tänään pitää ottaa mukaan muutama esine, jotka ovat olleet elämässä merkittäviä tai suuntaa antavia elämän eri vaiheissa. Mietin kauan, mitä ottaisin ja sitten lopulta se oli aivan itsestään selvää. Äiti on säilyttänyt mun morsiusdiadeemin - siis kun 18-vuotiaana menin Markun kanssa naimisiin - otan sen ja sitten vielä hääkuvan. Mutta se kaikkein tärkein esine on luonnollisesti Raamattu. Se on antanut elämälleni aivan uuden suunnan ja on tärkein tavarani. Sieltä ja sen kautta löytyy apu joka asiaan.


Asiasta kolmanteen. Mulla on ihan liian pitkät kynnet, on vaikea kirjoittaa. Leikkaan ne tosi usein, kasvaa aivan liian nopeasti.


Nyt pitää ryhtyä valmistautumaan lähtöön. Seurailemisiin...

Ei kommentteja:

 Alla oleva kirjoitus oli paikallisessa Ylöjärven Uutisissa mielipiteenä: Pohojalainen Pirkanmaalla Oon vähä miettiny tätä elämää ja sitä,...