minä hiihtelen siskoni kanssa. Koti tuolla se vilkkuvi kultainen, tuli taasen on takassansa. Emo huolella käy, eikö lapsia näy, kun ilta jo hangilla hämärtäy. Me hiihdämme alta ikkunan, me katsomme salaa sisään. Isä pitkää piippua polttelee, emo takkahan halkoja lisää...... alakouluaikojen muistoja.
Niin, kun tulin neljän paikkeilla töistä kotiin ja aurinko paistoi pilvettömältä, siniseltä taivaalta, oli aivan pakko lähteä hiihtämään. Vaikka sitä ihanuutta en olekaan harjoitellut moneen vuoteen 
Ei, kun monot jalkaan ja kellariin suksia etsimään. Löysin niitä ison kasan ja lyhimmät sieltä sain vaivalla raahatuksi ulos. Ja eikös mitä, niissä oli jotkut rotanloukku-siteet. Takaisin samaan paikkaan. Muistelin, että onhan mulla melkein uudet suksetkin jossain ja löytyiväthän ne. Nätisti suksipussiin pakattuna Munnin suksien kera. Sukset ja sauvat ulos ja monoja siteisiin sovittelemaan. Ei sovi, ei sitten millään, vaikka monon nokassa on se rautasilmukka, johon side pitäisi painaa.
Soitan Munnille. Ei auta. No, Munnihan hoksasi, että mulla on väärät monot jalassa. 
Aurinkolasit päähän 
Nyt sitten suihkunraikkaana tässä kirjoittelen. Kohta on pakko lukea hieman huomiseen tenttiin. Koko sosiaaliturvan kurssi vedettiin viikossa. Ihan hölmöä ja se kun olis kuitenkin aika tärkeää asiaa. Mutta onneksi on ryhmätentti, kai joku aina jonkin kohdan osaa.
Muistakaa lähetystyötä....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti