Täällä taas. Koulua enää tämä viikko ja ensi tiistai-iltana. Sitten harjoittelujakson aikana suoritetaan yksi kurssi eli 7 tuntia. Ja niin on koulutunnit tältä keväältä ohi. Vain yksi kurssi jää syksyyn, jos sitäkään. Toki tehtävää vielä paljonkin löytyy, mutta ei tarvi töiden jälkeen enää kouluun rientää. Tällä viikolla onkin sitten rankkaa, kun on joka arki-ilta ja vielä lauantaina tunteja, mutta ahhh....sitten koittaa vapaus! Tuntuu oikeastaan aika uskomattomalta. Vaikka ei tietenkään pidä nuolaista ennen kuin tipahtaa!
Nyt kerron teille salaisuuden. TV:stä ei mielestäni tule paljonkaan katsottavaa ohjelmaa muualta kuin TV7:lta. Mutta on yksi asia, jota mun on vaikea ohittaa. Nimittäin Tanssii tähtien kanssa. En kerta kaikkiaan voi sille mitään, että tanssi - nimenomaan tämä perinteinen kilpatanssi - sykähdyttää mua. Johtunee siitä, että harrastin sitä nuorena. Sanoin Munnille illalla, että haluan kyllä taivaassa tanssia englantilaista valssia (hidas valssi). Se on mun suosikkitanssi. Sen hidas, keinuva tempo ja kauniit kuviot ja mielettömän kaunis vakiotanssien leninki naisella. Se tuntuu sielun sopukoissa asti ja nostaa joskus kyyneleen silmäkulmaan. Munni kyllä hieman epäili mahdetaanko taivaassa sitä tanssia. Mutta miksi ei, Jumalan kunniaksi! Nyt varmaan mun uskovaiset ystävät kauhistuu.... huhh.. tuota Heekaa! Mutta minkäs sille voin?
Eipä tässä muita salaisuuksia taida olla kerrottavana. Mun nuorempi isosiskoni täyttää huomenna 65 ja jää tämän viikon jälkeen eläkkeelle. Mulla on vielä hakusassa jäädäkö ensi vuoden vaihteessa vai jatkaa 65:een saakka. Eli vielä pari vuotta. Aika näyttää....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti