Aamupäivä kului Eiran kaupunginosaan tutustuessa - lue edellinen teksti.
Huilasin hetken kämpillä ja luin iltalehteä. Sitten rupesi tekemään mieli kahvia. Mietin, että keittäisinkö itse vai lähtisinkö ulos kahville niin kuin nuoret nykyään tekee. Valitsin jälkimmäisen.
Nyt lähdin toiseen suuntaan kuin aamulla. Viiskulmasta käännyin vasemmalle Fredrikinkatua pitkin. Kuljeskelin näyteikkunoita katsellen. Kun näin Kakku Gallerian, päätin, että sinne. Tilasin laten ja suklaaunelmakakkua. Mmmmm oli siis niin hyvää suklaakakkua, etten ennen ole saanut. Mehevää, kosteaa ja makeaa. Jaksaa taas karpata, kun välillä syö kunnolla hiilareita.
Jatkoin ja jatkoin samaa katua eteenpäin. Bongasin myös Kansakoulukadun, enpä olisi sen nimistä uskonut täältä löytäväni. Tulin Kampin kohdalle ja tunnistin jo aluetta, mutta edessä siinsi temppeliaukion kirkko ja päätin edetä kadun loppuun saakka. Menin kirkkoon sisälle. Siellä joku nainen harjoitteli laulujaan kahden viulistin säestyksellä ja muutamia turisteja istuskeli ihmettelemässä kirkkoa. Istuin jonkin aikaa ja lähdin takaisin. Kävelin siis edestakaisin Fredrikinkadun päästä päähän ja uskon saaneeni pienen pienen käsityksen kaupungin tästä osasta. Matka kesti kaksi tuntia viistoista minuuttia. Pysähtymisiä oli ehkä puolisen tuntia. Eli aika kova täti oon, vaikka ite sanonkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti