Sitä on siis tullut ja paljon. Lunta meinaan nytkin tulee ihan keskitalven tapaan isoja hiutaleita ja ihan maahan asti vielä.
. Päivät ovat kuluneet iltaan joka päivä. Mutta Munnista on tulossa saamaton! Pari pikku asiaa on roikkunut muutosta saakka. Ja roikkuu edelleen. Noh, taitaa niitä olla mullakin saamattomuuden kausia. Joskus. Nyt oon kyllä ollut aika saapa. Eilen tein kaksi täytekakun pohjaa ja täytin ne tänään. Alakerrokseen mansikkamousse ja yläkerrokseen baanaanisellainen. Vietiin ne tänään miniälle koristeltaviksi. Huomenna on Kallen 4-vuotisjuhlat.Niin ja tein eilen taakelikakunkin. Tai meinasin tehdä. Mutta ei ollut tarpeeksi taateleita, siispä tuunasin hieman ja lisäsin luumuja. Kakku menee huomisiin myyjäisiin seurakuntaan samoin kuin viisi tänään leipomaani leipää. Tai siis yksi leipä jää kotiin.
Toissapäivänä ei satanut lunta. Eikä vettäkään. Siispä kumpparit jalkaan ja takapihalle. Leikkasin alas ruusupensaan ja raahasin pikkumetsään jätetyt, kaadetut oksat ja pikkupuut kasaan. Ehkäpä ne joskus siitä joutuvat jonnekin. Meillä on varsinaista takapihaa aika vähän, mutta heti nurmikon (jos sitä nyt siksi voi kutsua) takana on metsää ja siitä on jossain vaiheessa kaadettu puita ja muita. Puut oli kyllä viety pois, mutta ne muut jätetty. Maatumaan luultavasti, mutta minä nyt satuin olemaan eri mieltä. Metsän pohja on valtavan kuoppaista ja olenkin suunnitellut jollain konstilla hankkivani (en siis omalla kustannuksella) sinne jonkinlaista maata täyttämään rooppeja. Sitten voisin sinne metsän siimekseen istuttaa vaikkapa rhododendronin ja heitellä lintumökistä jäljelle jääneet auringonkukan siemenet. Ja on suunnitteilla ryytimaakin. Tai oikeastaan vain sellainen pieni yrttimaa. Sipulia ympärille, nätteihin riveihin sitten salaattia, tilliä, persiljaa ja ehkä jotain muuta vielä. Saas nähdä. Annan raportin sitten myöhemmin.
Haimani taitaa muuten olla aika lailla jo tervehtymään päin. Kahteen päivään ei ole ollut enää yhtään kipua. Saas nähdä milloin tulee sappirakon poistoleikkausaika. Ja sitten saa nähdä oliko siitä apua. Lupauduin nimittäin tutkimusryhmään, jossa yritetään selvittää syytä ilman syytä olleelle haimatulehdukselle. Siis onhan siihen aina syy, mutteivät tiedä mikä se voisi olla. Siksi ottavat sen sapen pois. Munni väittää, ettei mua sen jälkeen enää voi sapettaa. Täytynee hoidella ne asiat sitten kunnolla pois ennen leikkausta.
Eipä sitten muuta tällä erää kuin hoideltaa itseänne ja toisianne. Ai niin, Tiina ja Tapsa ovat Pariisissa! Minäkin haluan.
Psalmit 91:1—2 ”Joka Korkeimman suojassa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa yöpyy,
se sanoo: ’Herra on minun turvani ja linnani, hän on minun Jumalani, johon minä turvaan.’"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti