Kerran aikaisemminkin olen Lepikossa sellaista käyttänyt ja samaan tulokseen tulin tälläkin kertaa. Ei yksin höyryllä pärjää. Ainakaan minä. Pakko oli muitakin konsteja käyttää, että sai puhdasta. Vessan liat sai kyytiä eilen, pesutupa ja sauna tänään.
Kaakeleihin kone on erinomainen - tai siis kaakelien saumoihin. Tulevat kyllä puhtaiksi, jos vain jaksaa joka sauman käydä läpi. Minä en jaksanut ylempää, vain seinän puolestavälistä. Hih.
Saunassa ajattelin aloittaa lauteiden alta ja kömmin sinne pesurin irrotettavan käsiosan kanssa. Heti työn alettua hoksasin, että istumapenkkihän lähtee irti. Siispä eikun pois lauteiden alta ja nostin penkin irti. Huhhuh, alla olevat parrut olivat osin aivan lahoneet. Eikä höyry puhdistanut likaa puusta - tosin käyttöohjeessakin sanottiin, ettei sovi käsittelemättömälle puulle - mutta pitihän sitä kokeilla. Siispä eikun sankoon vettä ja juuriharja käteen. Sillä ne lauteet puhdistuivat. Pakko oli kuitenkin jättää penkki pystyyn ja laittaa sauna päälle, että varmasti kuivuvat kaikki palkit. Ehkä lienee paikallaan nostaa penkki jokaisen saunomisen jälkeen kuivamaan. En missään nimessä halua mitään remonttia nyt enää - tai ainakaan pitkään aikaan tänne. Vaikka nuo märkätilat tullevat remonttiin tässä jossain vaiheessa, näin meinasi päällikkö tänne muuttaessamme ja tarkistusta tehtäessä.
Tarvinnee vielä perjantaina puhdistaa keittiön kaakeleiden saumat. Nyt en jaksa. Oli pakko mennä pesusession jälkeen suihkuun, kun hiki virtasi joka paikasta. Olen muutenkin ruvennut hikoilemaan naamasta aivan vietävästi. Tuntuu välistä siltä, että kaikki hikirauhaset on siirtyneet sinne.
Huomenna on mulla kirpparipäivä kymmenestä kolmeen. Se on mielestäni tosi mukava päivä. Saa kaivella ihmisten tuomia pussukoita ja lajitella niiden sisältöä. Myydäkin ennättää aina välillä, vaikka meidän asiakkaat ovat niin itsenäisiä, etteivät tarvi apua kuin maksun vastaanottamisessa. Ette kyllä usko, miten paljon sitä tavaraa tulee, se on aivan uskomatonta. Vajaa kuukausi sitten haettiin iso kuorma Viroon ja taas tällä viikolla, tosin ei yhtä paljon. Ja roskaa tulee myös paljon. Ihan kaatopaikkatavaraa. Joskus ajattelee, miten ihmiset kehtaavat. Mutta he jättävätkin pussukat oven eteen kiinnioloaikana.
Viime kerralla ostin Iinalle villakangastakin, mustan. Oli melkein käyttämättömän näköinen, duffelimallinen, jossa iso, hieno huppu. Lähetin sen neidille. Tänään tuli viesti, että tuli parahiksi. Neiti oli eilen vihoitellut nahkatakissaan kylmyyttä ja tänään sai laittaa päälleen lämpimämmän takin. Hyvä niin!
Vielä mulla olis ulkona yksi kukkapurkki, jota en malttanut viimeksi vielä laittaa pois. En ole kolmeen päivään ollut ulkona, enkä tiedä viitsinkö tänäänkään mennä. Tai saattaapi olla, että illalla kävellään rukouskokoukseen, saa samalla hyötyliikuntaa. Mutta eipä tänään tämän enempää.
Onnelliset ja tyytyväiset siskokset Natanian hotellin aulassa
Muistatteko tämän? Voi, kun pääsis uudelleen!
Aina noita siskosten kuvia. Tässä meidän turvamies!
Iloksenne kuvat kahden viikon Israelin matkalta syksyltä 2010.
Psalmit 91:7 Vaikka tuhat kaatuisi sinun sivultasi, kymmenen tuhatta oikealta puoleltasi, ei se sinuun satu.
91:9 Sillä: "Sinä, Herra, olet minun turvani." - Korkeimman olet sinä ottanut suojaksesi.
2 kommenttia:
Joo, kyllä se höyrykoneenkäyttö tuntuu olevan kovaa urakkaa, Kaj sillä putsasi mm. hellan levyjen ympärystän ja hiki siinä näytti tulevan. Hiestä puheenollen minä hikoan aina ensimmäiseksi päästä siis myös naamasta ja se on aika kurjaa, mutta minkäs teet muuta kuin vain hikoilet. Minä seuraan Israelin ilmastoa ja luontoa appelsiinipuun alla blogin kautta ja olen saanut muutaman kivan ruokaohjeen hännen ruokablogistaan.
Ei sitten muuta kun nähdään viimeistään sisarus-täti päivänä/Liisa
Älkää rakkaat siskot peljätkö, että kaksin hikoilisitte, nytkin on pää märkäja naama punanen.
OI, kuinka ihanaa nähdä kuvia rakkaasta Israelista, jospa vielä joskus.../heli
Lähetä kommentti