maanantai 10. joulukuuta 2012

Joulun odotusta vai ei?

Joulu on aina ollut mun suosikkijuhla, mutta nyt jostain syystä en millään pääse oikeaan vireeseen. Joulukoristeet on laitettu, kuten aikaisemmista päivityksistä olet jo huomannutkin (ainakin mikäli olet lukenut niitä). Kuusi seisoo kauniina tuolla takapihalla olkkarin ikkunan takana, muut jouluvalot loistelevat mikä missäkin. Mutta missä se tunnelma viipyy? On vain jotenkin niin syvä sisäinen väsymys. Siis ei fyysinen, vaan henkinen. Ei, ei en ole masentunut, mutta vain niin väääsynyt sisältä.

Täytyy sitä kuitenkin jaksaa hommailla kaikennäköistä. Viime viikolla olin kolmena päivänä kirpparilla myymässä, tosin kolmantena vain runsaat kaksi tuntia. Viimeisenä päivänä olin niin puhki, että kun tyhjentelin ihmisten tuomia pussukoita, laahustelin vaatteiden ja tavaroiden kanssa paikasta toiseen, kun normaalisti käyn kuin Tikkakoski. Joka ei tiedä, mikä Tikkakoski on, kerrottakoon, että se on poljettava ompelukonemerkki. Sellainen oli meidän äidillä ja erinäisiä tunteja istuin koneen takana katselemassa, kun äiti ompeli. Sieltä ovat ne vähäiset ompelutaitoni tulleet. Kun pojat oli pieniä, ompelin heille talvihaalareista lähtien. Tyttärelle en mekon mekkoa enää ommellut, sillä oma äitini huolehti siitä ja mummikin ompeli yhden, jota Iina inhosi.
Tämä oli se leninki. Skannasin kuvan, joten en saa sitä isommaksi.


Saunassa on nyt uusi kiuas ja tuli toteennäytetyksi, että todellakin jotkut sähkövastuksista olivat rikki. Hassua on se, että huoltomies kävi kokeilemassa ja totesi kaikkien vastuksien lämpiävän. Illalla on sitten kiukaan testaus. Uusi pyykkikonekin on tilattu ihan vain puhelimella Gigantista. Helppoa kuin mikä.

En ole tehnyt vielä mitään ruokia jouluksi. Laatikoita teen vain lanttua ja porkkanaa ja vain itselle, miniät eivät tarvitse. Kalkkunanfilettä on tilattuna kolmisen kiloa - savustettua sellaista. Siinä se. Nåh, erilaisia kaloja kyllä laitan ja lohifile on jo pakastimessa. Nyt olis tarpeen halli Laihialla. Siis kauppahalli. Sais aattona hakea monenmoista kalaeinestä brunssipöytään. Tytär haluaa aattoaamuna brunssin. Siispä äiti laittaa! Niinhän se menee.

Jokin aika sitten kamariin sorvaamani ikkunaverhot ovat löytäneet tiensä takaisin kirpparille, kun viikolla löysin sieltä tosi nätit valmisverhot. Ihmetystä herättää miksi joku on sellaiset verhot kirpparille kiikuttanut. Mutta sehän toki on mun onni. Tummansini-beessiruutuiset ja yläosassa beessi noin 10 sentin kaistale, johon on tummansinisellä kirjottu kukkakuvio. Verhoja on neljä, sellaisia normaalia leveämpiä paneeliverhoja, mutta mulla ne on yhdessä ikkkunassa kaksi kummallakin puolella. Jess, hyvältä näyttää.

Oon tehny hopeaglitteritähtiä tänään - tai siis leikannut niitä 35 kipaletta. Torstaina tehdään Tiinan kanssa jouluasetelma ruksalle. Tiina on entisenä somistajana sen aivoitellut, minä vain autan toteutuksessa. Saatte kyllä myöhemmin nähdä kuvan siitä. Mutta ei ennen joulujuhlaa, joka on 16.12.

Luukas 1:30-33 "Niin enkeli sanoi hänelle: "Älä pelkää, Maria; sillä sinä olet saanut armon Jumalan edessä. Ja katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus. Hän on oleva suuri, ja hänet pitää kutsuttaman Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen isänsä, valtaistuimen, ja hän on oleva Jaakobin huoneen kuningas iankaikkisesti, ja hänen valtakunnallansa ei pidä loppua oleman."

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Mulla taas on tullu joulutunnelma liian aikaisin, väölillä pitää muistuttaa itseään että ei se nyt vielä ihan ole. Minä aattelin tehdä laatikot jouluviikolla niinkuin ennekin niin ei tartte laittaa pakkaseen säilyvät tuossa parvekkeella, voihan käydä niin että ne pakastuu siina jos on tarpeeks kylmä ja sitten Linnea tilasi karjalan piirakoita, niitä täytyy hänelle leipoa ja yös joululimppu, pitää vain katsella netistä gluteeniton resepti.Käytiin syömässä Sepon ja Kirstin luona kun oli viimeinen solu tänä vuonna ja Untokin lähti mukaan!Minulla on kyllä käynyt mielessä, että kuinka kauan jaksatkaikki kirpparit, ruksan siivoukset,lapsenlapset jne.Ptää antaa itselleen lupa huilata - henkisestikin! halauksin Liisa

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä se joulumieli sieltä viimein putkahtaa, Heekaseni.. onhan täs vielä aikaa..
Mulla on vielä aika sekasin koti, verhot on vaihettu ja jouluvaloja kans, lisäilen niitä sitte pikkuhiljaa, en koskaan saa kaikkea kerralla valmiiks..

tämän kirjotteli helinäkeiju

Anonyymi kirjoitti...

Onkohan mulla ja sulla sama "tauti". Minäkin ooon niiin väsy ja ootan Joulua mutta...tuntuu että mitään ei saa valmiiksi. Lahjat ei oo ostettuina, tosin en voi kyllä ostaakaan ennenkus tili tulee, mutt öh. Jotenkin on vaan niin raato olo. Hei aatellaan kuitenkin positiivisesti. Ei siivota kaappeja kun kaapissa ei Jouluamme vietetä, kyllä se mieli on aina ennenkin löytynyt, tänä vuonna löytyy sitten vaan vähän myöhemmin. Olen ollut nyt 3pv ilman tupakkia ja siitä olen tosi onnellinen! Isän vien Rajattomien konserttiin sunnuntaina synttärilahjaksi. Jospa se mieli löytyisi sieltä. Jos sen löydän niin pannaan puoliksi, lähetän sulle puolet :) t Tiina

Anonyymi kirjoitti...

Niin ja sitten vielä, että kyllä se tikkakoskikin hidastuu kun ikää tulee ei sitä samalla virralla mennä kun nuoren rakas sisko!/Liisa

Heeka kirjoitti...

Oi jee, kirjoitin pitkän vastineen edellisille kommenteille, mutta se häipyi avaruuteen.

Siis kiitoksia kovasti teille rakkaat kannustuksesta. Joo on se Tikkakoskikin hiljentynyt ja ruvennut Iinalle pöydäksi. Pakko sitä on uskoa, ettei ole enää kolmekymppinen eikä edes viiskymppinen. Hih..

Lähetä toki Tiina mulle puolet siitä tunnelmasta, jos satut saamaan kiinni. Tarvetta on. Toivottavasti konsertti oli hyvä ja viihdyitte siellä. Piti soittaman Esalle, mutta se sitten unohtui, no kortin kyllä lähetin.

Mutta jatketaan harjoituksia

Kotia kohti kirjoitti...

Onpa mukava nähdä teidän koristelut!
Minäkin olin tänään kirpparilla myymässä ja meinaan väsähtää, vaikka olen niin harvoin.
Joulujuhlassa nähdään!

 Alla oleva kirjoitus oli paikallisessa Ylöjärven Uutisissa mielipiteenä: Pohojalainen Pirkanmaalla Oon vähä miettiny tätä elämää ja sitä,...