Parvekekirjoitusta

Hei taas! Täällä keinuskelen riipputuolissani parvekkeella ja kirjoittelen läppärilläni tätä blogikirjoitusta. Kaikki muuten hyvin, mutta en voi käyttää hiirtä, siis ei onnistu tässä tuolissa, pakko käyttää tuota inhoamaani tats pädiä. Täällä on muute 24,5 astetta plussan puolella. Aivan uskomatonta.

Luen joka päivä typykkäni blogia tietääkseni mitä hänelle kuuluu. Ymmärrettävästi ei siitä kaikkea sitä syvintä saa tietää, mutta kuitenkin sen, mitä tyttö puuhaa. Viime aikoina on sydäntäni raastanut hänen kariutunut suhteensa kihlattuunsa. Mutta sellaista tämä elämä on. Ja tyttö vaikuttaa kyllä olevan aika järkevä ja toipuu varmasti kuten uskon ex-sulhasensakin tekevän.

Muuten, sain aamulla tekstarin, jossa kyseltiin taas töihin ensi viikoksi. Tarkistettuani, ettei ole muita sitoumuksia, lupauduin. Sama päiväkoti ja sama homma. Elikkä taitaa mennä jo rutiinilla.

IsoM on tosi kovassa flunssassa. Nenä vuotaa kuin rikkinäinen hana ja silmät on vesikaljamalla. Hieman lämpöäkin on kait pukannut. Toivoa sopii, ettei tuo kamala tauti tartu muhun. Olenkin ollut tosi pitkään terve viime talven ja edellisen syksyn sairasteluiden jälkeen. Paha närästyskin on loppunut, kun paino on pudonnut huikeat! 4 kiloa. Vielä  yhden kilon pudotus tavoitteena. En olisi uskonut! Toisaalta en tiedä kumpi vaikuttaa enemmän karppidieetti vain painon kevennys. En mitenkään hirveän tarkasti tuota dieettiä noudata, sillä muuten tulee huono olo. Mutta silleen sopivasti. En esimerkiksi syö munaa ja pekonia joka päivä , vain silloin tällöin. Paistamisessa käytän vaihtelevasti rypsiöljyä ja voita ja sekaisin usein. Ruuanlaitossa käytän paljon kermaa, syön raejuustoa ja maustamatonta jugurttia paljon. Sekä marjoja. Hedelmiä en juuri syö enkä juureksia. Sillä kunnon karppaajahan ei syö sellaista "vihannesta", joka on kasvanut mullan alla.

Vajaa kolme kuukautta isoM:n eläkkeellejääntiin. Eikä vielä tiedetä, minne täältä lähdetään. Suunta on selvä. Etelään. Miten pitkälle, jää nähtäväksi. Ihanko Laihialle asti, Maalahteen vai joko tyssää Vaasaan. Elämä on täynnä jännitystä. IsoM jo hieman hermoilee, mutta mitä se kannattaa. Kyllä Isä on sen asunnon meille jonnekin varannut. Me vain ei vielä tiedetä, missä se on.

No tämä saa nyt riittää tältä istunnolta.

Jesaja 30: 21 "Ja sinun korvasi kuulevat takaasi tämän sanan, milloin poikkeatte oikealle tai vasemmalle: "Tässä on tie, sitä käykää."