perjantai 16. syyskuuta 2011

Syksyinen perjantai


Huhhuhhh, selvisinpäs tästäkin viikosta, vaikka särkylääkkeitä kului luvattoman paljon. Tänään en ollut edes väsynyt töiden jälkeen, vaan kipaisin - toki autolla - kauppaan ja ostin sen melkein tyhjäksi. Siksi, kun oma jääkaappi oli melkein tyhjä ja tänä iltana haluan herkutella.


Olen nyt siis päässyt näkemään päiväkodin elämää ihan sisäpiirissä. Päivän ohjelma ja rytmi on selkeä ja hyvin tuntui ainakin tuossa päiväkodissa toimivan. Lapset toimivat hienosti. Ei ollut mitään isoa meteliä, tietenkin joitain nahisteluja, mutta ei mitään kirkunaa tms. Olin kyllä luullut päiväkotia paljon meluisemmaksi paikaksi. Yli 4-vuotiaita oli yleensä 16-18 paikalla ja alle 3-vuotiaita 8-11. Isompien puolella oli yksi syötävän ihana Jimi-poika, joka ei otannut tanoa ättää. Kun ruuan jälkeen sai käydä ottamassa fluoripastillin, hän toi aina jollekin aikuisellekin, mullekin kaksi kertaa. Sitä vain ihan haluamattaankin huomaa aina jonkun, johon kiintyy eniten. Niin kuin se professori siellä vanhainkodissa Israelissa. Sitten vain pitää yrittää olla kuitenkin tasapuolinen. No, minähän en hoitanut lapsia, vaan oli keittiöllä, mutta olin kuitenkin jonkin verran kosketuksessa lapsiinkin. Opin jopa tunnistamaan melkein kaikki isot. Tuntui kivalta, kun yksi poika rupesi huutelemaan aina välillä "Helleviii". Ja yksi Miko halusi olla auttamassa keittiössä. On lapset ihania!


Ihan tulee omia lastenlapsia taas ikävä nähdä. Mutta en kyllä jaksa lähteä minnekään viikonloppuna. Sen verran kuitenkin mehut on menneet. Raskainta oli se, kun osastot on eri kerroksessa ja keittiöt niin ikään. Eli piti juoksennella edestakaisin rapuissa - niitä oli 19 kipaletta. Yhtenä päivä laskin montako kertaa menin ylös-alas ja sain 17 tai 18. Eli kunto taisi jonkin verran kohota. Eka viikolla oli vasen polvi kipeänä, mutta nyt ei ollenkaan. Eli siinäkin taisi liikunta auttaa.


Kohtapuoliin menen istumaan tv:n ääreen katsomaan Candlefordin postineitiä. Enkä siitä tuolista taida illan mittaan juuri liikahdellakaan. No, josko nukkumana kuitenkin.



Psalmit 127:3—5 ”Katso, lapset ovat Herran lahja, ja kohdun hedelmä on anti. Niin kuin nuolet sankarin kädessä, niin ovat nuoruudessa synnytetyt pojat. Onnellinen se mies, jonka viini on niitä täynnä!”

Ei kommentteja:

 Alla oleva kirjoitus oli paikallisessa Ylöjärven Uutisissa mielipiteenä: Pohojalainen Pirkanmaalla Oon vähä miettiny tätä elämää ja sitä,...