maanantai 15. syyskuuta 2008

Ja sitten ei naureta...


Ostin perjantaina ihanan vaaleanpunaisen poolopuseron. Maanantaiaamuna tietenkin se piti laittaa päälle. Munni oli lähtenyt jo kuuden jälkeen matkaan kohteena Valamon luostari. No, minä jouduin itse keittämään puuron ja teen, petaamaan petin ja kaikki hänelle luonnollisesti kuuluvat tehtävät, joten meinas tulla vähän kiire. Puuron päälle päätin laittaa mansikka-mustikkaseosta. Jottei pusero likaantuisi, laitoin essun päälle... käytän usein essua, kokeile sinäkin - ja hyvin meni sokerin lisääminen marjoihin, samoin puuron syönti. Mutta eipäs mitään, kun ryhdyin tyhjentämään homehtunutta mustaviinimarjasosetta astiasta, niin sitä roiskahti hihalle.......apua......enkä voinut puseroa enää vaihtaa., sillä tukka oli kammattu ja aika kortilla - olin jo normaalista aikataulusta myöhässä. Ei muuta kuin Fairya hihaan ja kraanan alle. Ja viedessäni sitä kurjaa sosetta vessanpyttyyn huomasin sosetta roiskuneen myös eteisen matolle. Kääk.... Munni kyllä riemastuu, kun tulee kotiin. Ja mä lähdin märällä puseron hihalla töihin. Nyt pusero on koneessa, saa nähdä tuleeko puhdasta. Viime viikolla likasin toisen vaaleanpunaisen neulepuseroni, kun syötin pikkuiselle mustikkasosetta. Se ei kaikki lähtenyt pois ja siksi piti ostaa uusi samanvärinen. Oliskohan tää sitä, että mun pitäisi jo luopua vaaleanpunaisesta?? Mä en halua.....

Täällä yksikseni istuskelen eikä Munni edes vastaa puhelimeen. Mitähän mahtaa puuhata niiden munkkien kanssa?

No, laitetaan nyt yksi kuva. Terassin edessä oleva pihlaja on niin kauniisti marjoja täynnä, että haluan ilahduttaa juuri sinua tällä kuvalla

Sori...jäit ilman kuvaa, tuli tällainen teksti
Näyttää siltä että tietokanta on mennyt rikki. Sivusto palaa kuntoon kuhan ylläpitokin huomaa asian.

Lisään kuvan ensi kerralla. Hyvää yötä Jeesus myötä....



Ei kommentteja:

 Alla oleva kirjoitus oli paikallisessa Ylöjärven Uutisissa mielipiteenä: Pohojalainen Pirkanmaalla Oon vähä miettiny tätä elämää ja sitä,...