Kalamestarin siikaa Fransmannissa. Muusissa on kukkakaalia ja vihreä lisuke on avokadoa.
Käytiin Petolahden juntan kanssa syömässä yli kahden vuoden tauon jälkeen. Hyvää oli.
Mutta oikeastaan aiheenani on tällä kertaa se, miten ruuanlaitto on helpottunut viime vuosikymmeninä. Joo-o minä voin jo kirjoittaa, että vuosikymmeninä! Minä olen aina laittanut ruuan alusta saakka itse, en kerta kaikkiaan tykkää valmisruuasta.
Kun tultiin töistä kotiin viiden jälkeen - tulomatkalla oli käyty kaupassa ja haettu apset hoidosta - niin ryhdyin laittamaan ruokaa. Yleensä perunoita ja jotain lihakastiketta tai sitten keittoa, tai pikamakaroonilaatikkoa, joka oli lasten herkkua, mutta kaikki alusta lähtien itse. Sehän tietenkin vei aikaa ja oli välillä työlästäkin.
Toista on tänään. Siis ruuan laiton suhteen. Edelleen vierastan valmisruokia ja keitän ruuan itse. Miten helppoa on laittaa broileria, kalkkunaa tai joskus jopa possua joko pihvinä tai suikaleina, erilaisia mausteita ja kermaa vain joukkoon ja lisukkeeksi joko riisiä tai vain iso vihersalaatti. Tai sitten esim. Dolmion kastike lihan sekaan. (tässä tuli annetuksi hieman periksi tuon Dolmion suhteen) Puoli tuntia ja se on siinä! Tai pakastevihanneksista (parsa-kukkakaali-pinaatti) sosekeitto, johon lisätään Koskenlaskija-juustoa, kermaa ja mausteita. (Luin muuten netistä, että pakastevihanneksissa vitamiinit säilyy paremmin kuin "tuoreissa" vihanneksissa, joista niitä haihtuu sitä enemmän mitä kauemmin ne ovat kaupan hyllyllä.) Ai, että kermaa ei sais olla! Minä käytän ruokakermaa, jossa on rasvaa yleensä 15 %. Mehän tarvitaan myös rasvaa, joten ei sitä kokonaan saa jättää pois. Ja käytän paistamisessa myös hieman voita terästettynä kylmäpuristetulla rypsiöljyllä.
Lihaa en enää suostu ostamaan valmiiksi maustettuna, vaan naturellina.
Eikä sovi unohtaa kalaa. Sitähän pitäisi syödä pari kertaa viikossa. Eniten me kait isoM:n kanssa syödään kirjolohta, se on hyvää ja rasvaisena kalana terveellistä. Siikaa tai ahventa silloin, kun isoM on kalastanut tai sitten kaupan hyllyltä Björköbyn maustesiikaa tai silakkaa. Lisukkeeksi vain keitettyjä perunoita ja kermaviilikastiketta. Niin ja tietenkin salaattia. Me korvataan peruna/riisi/pasta usein kunnon salaatilla. Se antaa voimaa isollekin miehelle.
Feta-juustoa öljyssä mulla on aina jääkaapissa, melkein katastrofi ellei ole. Öljy käy hyvin salaatinkastikkeeksikin, sillä se on maustettu. Pirkka-salaattijuusto lasipurkissa on hyvää.
p.s. Kyllä mun kait on pakko vähän peruuttaa. Ovathan einekset hyviä monta kertaa, jos on oikein kiire tms. mun nyt vain ei ole niitä tarvinnut juurikaan käyttää. Tuli mieleen, että pussikastikkeita käytän jonkin verran. En tykkää tehdä kastikkeita erikseen, ellei ole sellainen ruoka, johon tulee kastike kuin itsestään. Että silleen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti