Olen maailman pettynyt tällä hetkellä. Munni ei lähdekään mukaan Israeliin. Lääkäri sanoi, että voi itse päättää kuntonsa mukaan lähteekö vai ei ja vakuutusyhtiöstä annettiin vihreää valoa paitsi eivät korvaa pitkäaikaista hoitoa, mutta äkillisen ja matkankin takaisin tarvittaessa. Mutta hän kokee olevansa sen verran heikoilla kuntonsa kanssa, ettei uskalla matkustaa. Lentoa pelkää eniten, kun koneessa on yläilmoissa happivajausta ja sitä on ennestäänkin sydämellä vajaatoiminnan vuoksi. No good at all. Siis mun mieli. Harmittaa, harmittaa, harmittaa. Mutta minkäs sille voi. Oon tosi pettynyt myös itteenki, että näin reagoin.
tiistai 7. syyskuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Alla oleva kirjoitus oli paikallisessa Ylöjärven Uutisissa mielipiteenä: Pohojalainen Pirkanmaalla Oon vähä miettiny tätä elämää ja sitä,...
-
Hyi kauheeta, minkälaiset hampaat. En viitsi laittaa kuvaa isommaksi. Onneksi eivät hampaani noin huonossa kunnossa ole eivätkä toivotta...
-
Mulla on ollut monta kertaa mieli lähteä jonnekin ulos luontoon nuotion ääreen. Olin joskus löytänyt netistä sellaisen paikan täältä Laihial...
-
Naamakirjassa eräs kaveri kirjoitti seinälleen ajatuksen, jonka jaan tässä kanssanne. Aroin askelin, nöyrin mielin astu kärsivän huo...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti