tiistai 7. elokuuta 2012

Kuulokojeita ja vähän muuta


Onpahan jälleen aikaa vierähtänyt edellisestä kirjoitelmastani. Mutta on siihen syy. Netti on tökkinyt tosi pahasti. Väliin ei ole päässyt ollenkaan, väliin jotenkin, mutta latautumiset kestivät...kestivät...kestivät. Nyt se toimii, mutta ei vielä kaikki ole ihan kunnossa meidän netti-isännän mukaan.



Mitähän tässä välillä olis tapahtunut? Niin, meidän perheen nuorimmainen pikku-Ville täytti kokonaista kaksi vuotta. Juhlat vietettiin kuumeisena ja lopulta piti mennä lääkäriin, kun korvatulehdus äityi niin pahaksi, että tärykalvo puhkesi. Lääkäri sitten imi kaiken moskan pois korvasta. Poika-parka. Varmasti sattui ihan hirveesti. Mutta sittenhän se helpottaa, kun paineet ja moska tulee pois korvasta.







Vaikkei kynttilöiden puhallusta saatukaan, kakku silti maistui pikkuiselle.



Olin Cajsan ja Kallen sekä myös Blixtenin seurana, kun mamma oli Villen kanssa tohtorilla. TK:n pihassa on hieno patsas ja siinä oli kiva leikkiä







Ja esikoinenkin sai lunssan. Ei oo sairastanu miesmuistiin. Viisivuotiaaksi asti oli jatkuvasti räkätaudissa, mutta kun kitarisat leikattiin, ei tarvinnut enää sairastella. Mutta kaatuu se isokin mies, kun sairastuu. laugh



Niin se kuulolaite, siitähän mun piti kirjoittaa. Sain tänään aivan uuden uutukaisen. Sellaisen, jossa itse laite on letkun päässä korvan takana. Laite on kuulemma tullut markkinoille tänä vuonna ja ollut tykätty. Noh, se on niin olematon, ettei paljon korvasta erota. Ja sillä kuulee melkein liiankin hyvin. Siinä on neljä kanavaa: 1. normaali, 2. meluisa ympäristö, 3. tv, 4. musiikki. Hih, kun laitoin tv:tä katsellessa kolmoskanavan - siis kuulolaitteessa - päälle, jouduin laskemaan tv:n ääntä ihan minimiin. Normaalisti sen on pitänyt olla jossain kolmenkympin hujakoilla, nyt riitti vähän päälle 10. Halleluja! wink tää täti ei oo enää kuuro.



Laitetaanpas nyt vähän kultturiakin mukaan. Esikoinen oli mukana Petolahden kesäteatterissa.



Tässä on menossa laulukohtaus. Parta on kasvatettu roolia varten. Komee mies, vai mitä?



Sitten vähän nostalgiaa. Esityspaikalla oli näytteli 35 vuoden varrella esitetyistä näytelmistä. Kuopuskin oli mukana.





Vasemmalla on esikoinen, sitten kuopus ja kuopuksen kaveri. Kuva on otettu valokuvasta.



Kiitos vain kysymästä, haavat ovat parantuneet hyvin. Eilen poistin haavateipit ja saunoin. Eli näin haavat eka kertaa. Pieniähän nuo reiät ovat. Ompeleet eivät vielä ole sulaneet, mutta kait sekin aikanaan tapahtuu. Särkylääkkeet on jätetty pois. Tosin kipuja haavoissa vielä on, mutta ei kovasti. Pakko muuten on pitää joskus viime vuosina hankittua korsettia. Se helpottaa haavojen kipuja. Ovat niin ihanasti makkaroiden poimuissa, että muuten on särkyä enemmän.



Kattelin tänään sovituskopissa koko komeuttani alusvaatteisilla ja totesin jokusen kilon painonpudotuksen olevan paikallaan. Saas nähdä, viittiikö sitä kiusata näin mukavaa ihmistä. cool



No niin, toivotaan sateiden jo pian loppuvan ja loppukesän olevan kaunis.



5. Moos. 11:13—14 ”Ja jos nyt tottelette minun käskyjäni, jotka minä tänä päivänä teille annan, niin että rakastatte Herraa, teidän Jumalaanne, ja palvelette häntä kaikesta sydämestänne ja kaikesta sielustanne, niin minä annan teidän maallenne sateen ajallansa, syyssateen ja kevätsateen, ja sinä saat korjata viljasi ja viinisi ja öljysi.”

Ei kommentteja:

 Alla oleva kirjoitus oli paikallisessa Ylöjärven Uutisissa mielipiteenä: Pohojalainen Pirkanmaalla Oon vähä miettiny tätä elämää ja sitä,...