Syysluonnon kauneutta

Aloitetaanpas tänään tällaisella kauniilla pihlajapuun kuvalla. Oikeastaan olisin voinut kuvata enemmän puuta kuin nurmikkoa. Puolustuksena voinen sanoa, että oli auringonpaistetta ja koska kuvasin puhelimella, niin siitä ei niin tarkkaan näe, mitä on kuvaamassa. Mutta paljon on marjoja. Puu sijaitsee LAIHIAN keskustassa - siis kirkolla.

Tämä ihanuus taas sijaitsee Vaasan keskussairaalan alueella. Oikeastaan voisin laittaa siitä toisestakin päästä otetun kuvan, kas täss

Ja vähän yksityiskohtaakin

Olin aivan myyty tälle kukkakaunistukselle. Mulla on tuolla sivustalla yksi penkki, josta kaivoin pois kaikki lupiinit enkä vielä ole keksinyt, mitä siihen laittaisin. Mahtaisinkohan viitsiä laittaa tällaista ihanuutta? Saas nähdä ensi kesänä.

Tuolla keittiössä muhii viimeisiä mehujaan karviaismarjoilla täytetty Mehu-Maija. Toinen sellainen. Ollaan saatu poimia marjoja Markulta ja Pirkolta, kun hieman on autettu heitä mehun teossa. En koskaan aikaisemmin ole karviaisista mehua tiputellut, mutta kun tuo isoM ei enää saa käyttää herukoita, niin pakko oli kokeilla. Siis maidon juontikin on tosi vähissä hänellä. Mutta ihan hyvää tuntuu tuokin mehu olevan. Kyllä sitä vain aika paljon maijallisesta tulee, nytkin näyttää sangossa olevan ainakin kuusi litraa. En voi pullottaa mehuja, kun ei ole enää kylmiötä, jossa niitä säilyttää. On siis pakastettava kaikki enkä halua laittaa tulikuumaa mehua muovipulloihin. Siksi sankoviilennyt on välivaiheena.

Eilen täytti toinen pikkutyttäristämme kokonaista kuusi vuotta. Cajsa täytti jo maaliskuussa ja Nelly eilen. Eli ovat jo isoja eskarilaisia. Huomenna on juhlat aikuisille. Minä vääntelen pari lohipiirakkaa maisteltavaksi.

Cajsalla oli pukusynttärit vai sanotaanko niitä naamiaisiksi. Monenlaista tyyliä sukulaisilla oli. Olis kiva laittaa jokaisesta oma kuva, mutta antaa nyt olla. Ehkä tällainen, josta ei niin helposti tunnista kuka kukin on, on mukavampi.

Viime päivinä olen eka kerran - niin ainakin luulen - miettinyt, miten lyhyt tämä Suomen kesä sentään on. Juuri, kun se alkoi, niin syksy jo häämöttää. Ei ole montaa kertaa tullut tuolla terassillakaan murkinoiduksi. Kuitenkin sentään muutaman kerran. Vielä kuitenkin saa nauttia luonnon kauneudesta ennen kuin lehdet varisevat, kukat kuihtuvat, ruoho lakastuu ja tulee tumman luonnon vaiheet ennen valkoista vaihetta. Kuitenkin nämä neljä vuodenaikaa koen rikkautena. En taitaisi viihtyä ainaisessa kesässä. Niillähän sitä mennään, mitä on annettu!

Se on nyt soromnoo!

Roomalaiskirje 8:28 "Mutta me tiedämme, että kaikki yhdessä vaikuttaa niiden parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat, niiden, jotka hänen aivoituksensa mukaan ovat kutsutut."