Pakkohan tänne on laittaa pari kuvaa sienisaaliista. Lähdettiin ihan summan mutikassa lähimetsään. Kierreltiin ja etsittiin suppareita (suppilovahveroita). Ei näkynyt. Sitten isoM huuteli katsomaan. Huh, oli hän löytänyt aikamoisen suppariapajan. Ei tunnistanut sientä siinä eikä sen jälkeenkään. Minä poimia nytystelin joka sienen, jonka löysin. Ihan pieneltä paikalta kaikki löytyivät. Ei tarvinnut kuin kyykyssä kääntyä toiseen suuntaan, niin jo taas oli pikkuapaja edessä. Toista paikkaa ei sitten löytynytkään.
Mutta löytyipäs keltavahveroita, kansanomaisemmin kantarelleja. Nekin tämä ansiokas sienikoira löysi. En minä, joka kyllä olen tunnistavinani yleisimmät ruokasienet. Tuo sieni koira tuskin muita sieniä tuntee kuin sen punalakkisen valkopilkkuisen. Suppariapajankin jälkeen tarjosi jos jonkin näköistä sientä supparina. Hih! Tässä kuvaa
Siinä se sienikoira nuuskuttaa.
Nyt sieniä siivoilemaan, pilkkomaan ja kuivattamaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti