Olen ollut hieman tuuliajolla mitä tulee kampaajiin. Vuosikymmenien luottokampaajani Maija, kun jo vuosia sitten vanheni, niin että piti katsella uutta hiuskarvantupsuttajaa. Monia on läpikäyty ja sinne jätetty. Jälleen kerran äidyin uuden pakeille. Tosin häneltä olen vuosien aikana nähnyt todella hyvää tuotosta. Entinen - muistattehan, että olen eläkkeellä - työkaverini hiukset olivat aina niin hyvin leikatut, että otin tässä päivänä muutamana yhteyttä ja kyselin kampaajan nimeä. Ja niin varasin ajan sinne.
Tänään tuo toimitus sitten suoritettiin. Kuten ehkä tiedättekin, mulla OLI sellainen tasainen puolipitkä melkein olkapäille ulottuva hiuspehko, jota oli tosi helppo silloin tällöin (viime aikana enemmän usein kuin harvoin) kietaista vain kammalla kiinni tai sutturoida hiuspinneillä ihan mukiinmenevän näköiseksi nutturaksi.
Istuttuani kampaajan tuoliin tuumasin ensi sanoikseni, että haluan sitten säilyttää puolipitkän mallin, tehdään vain siistimistä ja otsatukka suunnitellaan uudelleen. Olen niin monta kymmentä vuotta pitänyt ihan lyhyttä tukkaa, että nyt on puolipitkän vuoro. No, kun tuolista sitten runsaan puolen tunnin kuluttua nousin, olinkin yllätyksekseni lyhyttukkainen. MUTTA ja tämä on syytä panna tarkkaan merkille: leikkaus on tosi kivan näköinen enkä taida kaivata ainakaan vielä niitä roikkuvia suortuviani. Voi olla, että kuvaakin jossain välissä rustaan tänne, jahka tuo isoM ehtii mua linssin kautta tiirailla.
Sillä kun on nyt muuta, tosi kiintoisaa tekemistä. Käväistiin nimittäin tekemässä autokaupat!! Yllätykseksemme lyötiin kättä päälle ja autot vaihtavat omistajia huomenissa. Nyt isoM siis tyhjentelee nykyistä Opeliamme, että voimme sen hurahuttaa huomenna autokaupalle ja lähteä sieltä uudella - tai siis ei nyt aivan uudella, mutta meille uudella - autolla kotia päin.
Että sellainen päivä tänään lookit vaihtuneet vaimolla ja autolla, siis isoM:n.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti