Ensi yö taitaa mennä vähällä unella, kun noustaan ylös jo puoli kolme (3). Laiva lähtee Tukkiholmasta klo 07:10 paikallista aikaa. Matkaa ei toki ole kovin hirveästi, mutta me halutaan olla aina ajoissa paikalla. Meillä on vain kansipaikat, joten hyttinukkumisesta voi vain uneksia. Mutta on ihana päästä takaisin kotiin. Borta bra men hemma bäst, sanottiin jo entisessä ruotsin oppikirjassa. Ja tottahan se on.
Täällä oli viime viikolla aika mukavat ja lämpimät ilmat, mutta viime päivät ovat olleet aamusta sateisia ja melko kylmiä. Tosin iltaa kohti selkenee ja lämpenee. Mutta kesävermeissä ei ole paljon tarvinnut kulkea. Siis hellesellaisissa.
Monien ystävien luona on vierailtu ja tänään taas mennään yksien luo lounaalle. Mikko-poika-raukka on saanut luovuttaa sänkynsä meille ja nukkunut itse sohvalla. Nyt sekin jää taakse. Poika suunnittelikin jo pienemmän asunnon hankkimista.
Nyt paistaa aurinko, mutta lämpötila lienee siinä 15 asteen paikkeilla. Eilen, kun vierailimme ystävämme Tiinan luona ja olisimme halunneet viettää aikaa hänen ja tyttäriensä kanssa Tiinan siirtolamökillä, niin eikös satanutkin. Siispä oleilimme Tiinan kotona. Mukavaahan sekin oli. Illalla sitten oli jo +22 lämpöä.
Mikon alakerran pariskunnalla on jo kolme vuotta ollut sorsapariskunta vieraana. Rudolf ja Maja. Tulevat joka aamu puoli kuudelta hinkumaan aamiaista. Nyt tulevat vuorotelleen, kun lienee hautomisaika. Pulskia näyttävät olevan. Pullasorsia!
Oihh, huomenna myöhään illalla ollaan jo kotona. Ikävä kotiin!
2.Kor 7:10—11 ”Sillä Jumalan mielen mukainen murhe saa aikaan parannuksen, joka koituu pelastukseksi ja jota ei kukaan kadu; mutta maailman murhe tuottaa kuoleman.
Sillä katsokaa, kuinka suurta intoa juuri tuo Jumalan mielen mukainen murehtimisenne on saanut teissä aikaan, mitä puolustautumista, mitä paheksumista, mitä pelkoa, ikävöimistä, kiivautta, mitä kurittamista! Olette kaikin tavoin osoittaneet olevanne puhtaat tässä asiassa.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti