Tässä vähän kuvia nykytilaisesta takapihasta, kun kerran niitä alkukuviakin esittelin
Siinä ne rhodot nyt kukkii
Onhan se kaunis
Terassi
Yrttimaa
Ja vielä sokerina pohjalla toinen petunioista
Onhan komea!
Mainas ihan unohtua tuo toinen aihe.
Eilen torstaina saimme kaikki esikoisen kolme lasta meille päiväksi. Oli aika mukava päivä. Leikittiin pariin otteeseen parillakin leikkikentällä, katottiin dvd:tä, yksi nukkui, leikittiin piilosta, syötiin ja kaikkea muuta. Päivä kului hyvin vain viimeinen puoli tuntia oli tiukkaa odottelua melkein eteisessä, kun kuultiin mamman ja papan olevan tulossa hakemaan.
Tänään sitten olimme Maalahdessa välipojan luona ja sinne tulivat esikoisenkin lapset. Eli viisi lasta ja osan ajasta kuusi ja seitsemänkin, kun naapurin tytötkin tulivat joukkoon. Keitin mansikkakiisseliä ja esikoisen esikoinen söi varmaan yhteensä ainakin litran sitä. Muillekin maistui, toki ranskalaiset ja nakit olivat kova sana myös.
Hyvin meni tämäkin päivä, vaikka lapsia oli niinkin monta. Tappeluita ei ollut, pientä kinastelua luonnollisesti, mutta sehän kuuluu asiaan. Kun kuopus nukkui ja pikkupojat tulivat sisään, he tulivat sormi suulla ja sihisivät ja kuiskailivat. Laitoin heidät tv:n eteen, että pikkuinen saisi nukkua. Kun hän oli nukkunut tunnin, ryntäsivät tytöt sisään metelillä ja niinhän poika heräsi.
Tosi mielenkiintoista katsella, miten jokainen noista ihanista lapsista on niin erilainen luonteeltaan. Jostain syystä Munni on sitä mieltä, että lyhyt sytytyslanka, joka keskimmäisillä pojilla on, olisi minun perujani. En ymmärrä! Lapsissa on minun geenejäni vain 1/8.
(Meniköhän tuo nyt oikein?)
Johanneksen evankeliumi 14:16—18 ”Ja minä olen rukoileva Isää, ja hän antaa teille toisen Puolustajan olemaan teidän kanssanne iankaikkisesti, totuuden Hengen, jota maailma ei voi ottaa vastaan, koska se ei näe häntä eikä tunne häntä; mutta te tunnette hänet, sillä hän pysyy teidän tykönänne ja on teissä oleva.
En minä jätä teitä orvoiksi; minä tulen teidän tykönne.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti