Nostalgiapolulla ja vähän muuta

Mansikat on täällä jo kypsiä ja ihan mansikan makuisia. On ostettu niitä joka päivä. Litra maksaa 40 kr (4,52 e). Ei ihan paha hinta uusista mansikoista. Ja jäätelön kanssa syötynä - hyvää! Lienee pakko ruveta kuurille heti, kun päästään kotiin. Vierailupaikkoja on paljon ja joka paikassa tarjotaan kaikkea hyvää eikä oikein voi kieltäytyäkään. Eilen käytiin mm. savolaispariskunnan luona;  heidän asunnossaan vietimme 31.12.1991 ikimuistoisen hääyömme. Riitta-rouva oli yksin toista tuntia kanssamme ennen kuin Mauri-miehensä tuli autonpesukeikalta kotiin. Oli mahtavaa kuunnella häntä. Suomi-savo-ruotsi sekamelskaa ja ihanan huumorin kera. Hän oli tehnyt aivan mahtavia juttuja pienen pienistä helmistä: vaatteet pikkuhousuja myöten kahdelle pienelle nukelle, päällystänyt styroxiset joulukellot, suutarinlampun varjostimen päälle kauniin "liinan". Se on täällä kuulemma suosittu käsityöharrastus. Pikkuista näpertelyä vaatii. Heidän luonaan vierähtikin peräti 3,5 tuntia ja mukavaa oli. Välillä vakavaakin puhetta mm. kuolemasta.

Tähän tyyliin ne jutut oli tehdyt, mutta nää ei ole ollenkaan sitä luokkaa, mitä Riitan tekemät. Olisi sittenkin pitänyt ottaa kuvia niistä. Lainasin tämän kuvan netistä.

Äsken kävimme nostalgisella kävelyreissulla. Kiersimme nimittäin melkein kokonaan reitin, jonka olemme yhdessä ensi kerran kävelleet 22 vuotta sitten, kun vielä emme edes seurustelleet. Munni totesi, ettei muista polun olleen näin mutkainen, kun katseli vain mun kurveja. Tässä muutama kuva kävelyltä

Puro polun varrella

Tämä on isoMatti/Munni

Oli tosi lämmin - kuuden paikkeilla illalla vielä noin +22 astetta

Näitäkin siellä näkyi, tämä yksilö ainakin 10 cm pitkä

Huomenna on toiset ylioppilasjuhlat, kun Madde saa lakin.

Johanneksen evankeliumi 15:12—13 Jeesus sanoi: ”Tämä on minun käskyni, että te rakastatte toisianne, niinkuin minä olen teitä rakastanut. Sen suurempaa rakkautta ei ole kenelläkään, kuin että hän antaa henkensä ystäväinsä edestä.”