Sekin on kurjaa, kun huomaa niin paljon sellaista, mitä pitäisi tehdä just nyt, kun ei vielä jaksa mitään tehdä. Keittiön kaakelit on taas likaiset, hellan etuosa ja uuni pitäisi pestä eikä liesituulettimen suodatinta pidä unohtaa. Vessa pitäis pestä ja koko huushollin lattiat. Elikkä tehdä kunnollinen suursiivous.
******************'
On muuten eroa kahvien mauissa. Sen huomasi menneinä päivinä jopa itse Munni, joka ei yleensä mitään makuja erota. Saimme joltain Kulta Katriina -paketin, kun normaalisti käytämme Juhla Mokkaa. Oli kyllä aika iso ero mauissa. - Muuten mainittakoon, että Munni käveli tuossa juuri ikkunan ohi ja taisi jopa höpötellä ittekseen, mitä lie höpötellyt. - KK oli aika karvasta. Toissapäivänä, kun olin vielä enemmän sairas kuin tänään, Munni keitti mullekin kahvia. Ihmettelin, että miten tämä on tänään niin hyvää. Sain sitten kuulla, että on palattu takaisin Juhla Mokka -kauteen.
Mulla on ollut kyllä palvelua tämän sairastelun aikana. Joka päivä on ruoka tullut pöytään - jos nyt vaikka vain yhden kerran, niin kuitenkin. Ja ihan hyvää ruokaa on ollut. Ei voi moittia.
Kun etsiskelin kuvaa tähän tylsään tekstiin, löysin pari sopivaa. Vielä työssä ollessa tein jutun henkilöstölehteen kuntosalikäynnistä. Että oon sitä minäkin kuntoillut, tosin tuosta on aikaa jo 8 vuotta. Hih
Mahtoiko olla liian vaikea teline?
Hei mähän laihduin jo!
Nyt sitten siirrymme riipputuolien maailmaan. Ostin Lepikon viimeisenä kesänä riipputuolin, joka oli runsaassa käytössä. Siellä se riippui välillä koivun oksassa, välillä terassin kattorakenteissa. Täällä Laihialla ihmettelin, mihin sen ripustaisin. Katselin jo nettikaupoista telineitäkin ostaakseni. Sitten eräs rakas ystävä tuli avuksi. Hänellä oli riipputuolin teline tyhjän panttina tuolin mentyä monien palveluvuosien jälkeen rikki. Hän tarjosi sitä meille lainaksi. Tietenkin tartuin heti tilaisuuteen.
Mutta sitten tuli uusi ongelma. Tuolini oli liian korkea ja omien virityksieni jälkeen sain sitä sen verran nostetuksi, että istuessa peppu otti maahan. Noh, niinhän asia ei sovi olla. Niinpä käännyin armaan puoliskoni puoleen ilmoittaen ongelman laadun. Olin itse keksinyt, että tuohon puutankoon voisi suoraan laittaa jonkinlaisen kiinnitysjutun, ja näin asia olisi hoidettu.
Ei muuta kuin hommiin. Siis Munni, en minä. Aluksi hän lähti ostoksille ja kun oli löytänyt mielestään sopivan systeemin, oli vuorossa paksun jousen päästä pienen palan poissaaminen, sillä systeemin rengas ei mahtunut jousen koukkuun. Siinä Munni sitä rautasahalla sahasi monta aikaa äheltäen. Tarjosin välillä hänelle kahvitkin - Juhla Mokkaa. Lopulta Munni joutui käväisemään lähistöllä sijaitsevassa ystäviemme tehtaassa sahaamassa jousesta palan pois. Ja tältä se nyt näyttää!
Ja näin siinä nautiskellaan Nalle Puh -pyjamassa.
Taidan laittaa vielä yhden vanhan kuvan, että näette, minkälainen oli kiinnityssysteemi ennen. Tottahan se nyt jokaista lukijaa kiinnostaa. :)
Mutta eipä tässä muuta. Lauantaina tulee uusi yritys junailla etelään päin.
1.Moos.1:1-4 "Alussa loi Jumala taivaan ja maan. Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan henki liikkui vetten päällä. Ja Jumala sanoi: "Tulkoon valkeus." Ja valkeus tuli. Ja Jumala näki, että valkeus oli hyvä; ja Jumala erotti valkeuden pimeydestä. Ja Jumala kutsui valkeuden päiväksi, ja pimeyden hän kutsui yöksi. Ja tuli ehtoo, ja tuli aamu, ensimmäinen päivä."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti