Kiva kirjoitella, kun tietaa teidan lukevan. Korvan seudun vihlominen on vahentynyt, en enaa illalla ottanut sarkylaaketta, etta eikohan se siita. Kylla Sonja mulla taitaa viisaudenhampaat jo kaikki olla hammaslaakarin roskiksessa. Aitia kylla ajattelin, kun silla usein oli samanlaista vihlontaa.....mita lie.....mutta on jo parempi.
No niin, asiaan. Onhan meilla taalla laakarikin joka paiva ja sairaanhoitajia, en tieda 2 vai enemman ja sitten viela kaksi toimintaterapeuttia, jotka tulee joka paiva osastolle teettamaan vanhuksilla jotain juttuja. Asukkeja on hieman vajaa 50 ja suurin osa ilmeisesti dementoituneita. Paljon on myos fyysisia vammoja, mm. amputoituja jalkoja, halvauksia yms. Me ollaan jostain syysta tykatty molemmat tasta tyosta. Lienee vaikutuksensa sillakin, etta tietaa takarajan. Vapaapaivat on talta eraa ohi ja huomenna taas toihin.
En muista kerroinko, etta sina paivana, kun tuli niita mokia, sossu kavi siella ja sanoi, etta meista on kerrotu hyvaa, teemme tyomme hyvin. Eli palautetta tulee - onneksi.
Tanaan lahdettiin varttia vaille 10 bussilla keskustaan ja vanhaan kaupunkiin. Siis siihen ihan vanhaan Jerusalemiin, joka on korkealla muurilla ymparoity. Muuri on ottomaanien rakentama joskus 1500-luvulla muistelen oppaamme 2 vuotta sitten sanoneen.
Ja sisaan sinne menimme Jaffa-portin kautta. Siella oli ihan lahella kristillinen keskus ja heti sinne tietenkin. Siella oli suomea puhuva mies Benjamin Turkia, jota haastateltiin jokin aika sitten Suomessa TV7:assa. Han lupasi tulla hakemaan meidat tiistaina kuudelta ja menemme Keidas-majataloon, jossa on kotiseurat. Mielenkiintoista. Ja asken tuossa kurkisti ovesta sisaan (me kaytetaan siis vanhainkodin toimiston konetta) nuori mies, joka kyseli aitiaan, joka on taalla toissa. han kysyi, mista olemme ja sanoi auttavansa meita tosi mielellaan, jos vain jotain haluamme kayda katsomassa. Han sanoi myos, etta taalla on Yad Hasmona -niminen suomalainen kristillinen keskus. Varmaan saamme Benjaminilta puhelinnumeron sinne. He kuulemma jarjestavat retkia taalla.
Taalla on muuten tosi helppoa lahestya ihmisia. Minakin, joka olen hieman arka ihan vieraita lahestymaan, olen oppinut sen ja se tuntuu hyvalta. Kaikki ovat hirvean avoimia ja juttelevat.
Niin siella vanhassa kaupungissa....voi olisitte nahneet....esim. arabikorttelissa pieni putka toisen vieressa ja joka paikka taynna tavaraa eika taivasta nakynyt. Kuja oli ehka 2,5 m levea. Teidan kylla taytyy suurentaa vaatekomeroitanne, jos aiomme teille sielta kaikkea tuoda tuliaisiksi. hihii.... ja kujaa oli kilometrikaupalla. Vanhassa kaupungissa on omat korttelit arabeille, juutalaisille, armenialaisille ja kristityille. Monet kauppiaat tulivat ja kysyivat Finland? ei ole rahaa...terve terve.... eli kylla meikat tunnetaan kaikkialla. Siella ne kujilla kaupoissaan viettavat aikaa aamuvarhaisesta iltamyohaan eli taitaa se perhe-elamakin sujua siina samassa. Nayttivat ottavan nokosiakin.
Illalla kavimme tassa vieressa olevassa arabikylassa ja siella yhdessa kaupassa omistaja oli matollaan otsa maassa rukoilemassa. Meilla lansimaissa on usko piilotettu jonnekin tayteen yksityisyyteen, taalla se on osa elamaa ja nakyy luontevasti. Ei kukaan sita ihmettele.
Juutalaiskorttelissa oli paljon valjempaa ja siistimpaa. Siella ei ollut niin paljon kauppoja oli enemmankin pienia ruokapaikkoja. Kysyttiin, mista saa seinasta rahaa ja kun vaivalla sinne loydettiin, niin ottomaatti toistaiseksi poissa kaytosta ja meilla kateinen loppumassa. Ostettiin ruokaa ja tunnistettiin raha vaarin 10 kolikkoa luultiin 10 sekeliksi, kun se olikin sen kymmenesosa. No jouduttiin maksamaan loput euroilla, onneksi oli mukana ja kelpasi. Kun tulimme ulos vanhasta kaupungista rupesi automaattejakin olemaan ja saatiin paikallista rahaa.
Me kaveltiin varmaan 10 kilometria ja juotiin litrakaupalla vetta. Vahan kaulusaukon avoimeksi jattama paikka punottaa, mutta saariin olisin halunnut varia, ei tullut. Meilla oli 30-suojakertoimen aurinkovoide.
Ostettiin myos paikallinen prepaid-liittyma eli jos jollakin on niin kova ikava meita, etta haluaa numeron soittaakseen tai tekstatakseen, voi kysaista s-postilla. En viitsi tahan laittaa.
Toivotaan, etta, kun paastaan noihin suomalaisiin keskuksiin paasisimme sellaisiin koneisiin, joiden sanomaa ymmartaa ja voitais laittaa niita kaivattuja kuvia. Yritin tyopoydalle kuvia eilen laittaa, mutta kylla se on onnenkauppaa, kun kaikki on ihan hepreaa.
Jaa niin, Lissu kysyi mita sen kanan kanssa tarjotaan. Milloin mitakin. Paistettuja kokonaisia perunoita, vihanneksia, 2 x jopa riisia. Eilen illalla puoli kahdeksalta saatiin taytetty puolikas paprika...aika rankkaa siihen aikaan ainakin mun mahalle. No, me ollaan kylla syoty melkein kaikkea, mita on tarjottu, mina tosin en valita naista keitoista, mutta Munni on kaikkiruokainen ja syo munkin osuuttani valilla... hihii.... ei me siis laihtumaan paasta. Housut kinnaa yhta paljon kuin kotoa lahtiessa. Voi kayda niin, ettei se koko XXXL ole ollenkaan liikaa loppuajasta....
Vietiin muuten asiasta toiseen proffa eilen sapattina ulkoilemaan tuonne patiolle. Han alkoi heti kysella meidan uskosta. Han on ollut kristitty, mutta kaantynyt juutalaisuuteen. Eli jalleen huomasimme, etta usko on osa arkipaivaista elamaa taalla.
Voi yksi asia mun viela taytyy kertoa. Viime torstina, kun sossu kavi, han sanoi, etta sinisiin kuppeihin saa laittaa vain maitoa ja roosiin muuta. Olimme vahan ymmallamme, mutta asia selvisi seuraavana paivana, kun juttelimme etelaafrikkalaisen A:n kanssa. Kyseessa on asia, joka meilla olisi pitanyt kertoa aivan ensimmaiseksi, mutta ei kerrottu kunnolla ollenkaan. Eli kyseessa on kosher, mika tarkoittaa sita, ettei koskaan tarjoilla lihaa ja maitoa samalla aterialla eika kayteta samoja astioita niilla eika edes tiskata samassa palussa.....joo ihan totta. Tama kaikki perustuu juutalaiseen perinnaissaantoon, kun Mooseksen kirjassa sanotaan tahan tapaan, ettei saa keittaa vohlaa emansa maidossa. Siita ovat tehneet tallaisen saannon. Kun taman saimme tietaa, monta asiaa loksahti paikoilleen. Eli aamiaisella ja illalla, kun tarjoillaan maitoruokia on siniset astiat ja lounaalla, kun on lihaa - yleensa sita ianikuista kanaa - roosat. Meidan osastolla astiat on muovia. Niin ja sitten ymmarsin senkin, kun kerran olin viemassa meidan ilta-aterian astioita keittioon ja aioin laittaa ne vasemmalla ovesta olevaan paljuun, jossa ne pestaan, niin keittaja kielsi ja kaski laittaa oikealle. Niin ja Munni keksi aterimista sellaisen asian, etta maitoaterian valineissa on pieni reika varressa. Sita jo eka paivana ihmettelimme.
Eikohan tassa ole tarpeeksi talla kertaa.
Moimoimoi....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti