Jaa-a mistahan sita aloittaisi, on niin paljon kerrottavaa. Vai paiva jaanyt valiin, no kun ei millaan keritty, kun meilla oli juhlat illalla.....
Jospa aloittaisin ensimmaisesta valikohtauksesta. Mentiin eilen lounaalle ja Lupu oli jo siella lautasensa kanssa. Istui ja pyoritteli haarukkaansa sen nakoisena kuin olisi nokkosia syonyt. Me mentiin keittioon hakeen omia annoksiamme, jotka yleensa on jo lautasella valmiina. Mina katoin hieman "kauhuissani" lautasta ja meinasin, etten kylla syo tuota, mutta Munni otti tyynesti omansa ja meni mikrolle lammittamaan sita. Siispa minakin reippaana tyttona otin lautasen kylmana ja menin toiseen huoneeseen Lupun kanssa. Annelienkin (se et.afr. A) tuli sitten siihen, vaikka oli jo syonyt, meilla kun oli suunnitelmissa pitaa illalla grillijuhlat. Minakin rupesin pyorittelemaan haarukkaa ja happaman nakoisena totesin, etten kylla pysty tata syomaan. En olisi millaan saanut sita alas, ei vaikka..... Annelien on taistellut vaparien ruuasta ja koska han on kerroksessaan ruuan jakajana, niin han nykyaan valitsee itse siella, mita syo. Han sanoi, etta ei ole pakko syoda, viekaa takaisin ja sanokaa, etta haluatte jotain muuta. me Lupun kanssa ankytettiin, ettei me kehdata.
No eipa mitaan, siihen purjehti sattumalta meidan johtaja (oikea tehotippa naiseksi) ja Annelien totesi, ettei tuota ruokaa voi syoda. Johtaja haki lusikan ja maistoi Lupun lautaselta kaalta ja totesi, etta no.... mutta perunamuusista hankaan ei pida. Me oltiin Lupun kanssa niiiiiin vaivautuneita, hapeissamme ja Lupu ihan punainen. Johtaja meni keittioon ja komensi keittajan ruokavarastoon ja meidat perassa. Mina siina sopertelin "I am so sorry.." Mutta sitten sain kateeni sardiinipurkin - ihanaa - ja sitten johtaja tuli perassa punajuuriraasteen kanssa ja latoi sita mun lautaselle kysyttyaan syonko sita. Ja pian Lupukin tuli - han on muuten kasvissyoja - kasissaan iso tomaatti, sipuli ja kurkku. Niita leivalle ja nami..... me tytot syotiin tyytyvaisina, vaikka hieman hapeissamme.
Tanaan aamiaisella keittaja toi meille mansikkajogurtit....jippiii...ja kun istuimme aamulla (meilla oli iltavuoro) taalla toimistossa koneella ovi auki, han ohi mennessaan antoi meille hedelmat. En kasita, miten tuo johtaja saa tallaisten tapahtumien jalkeen alaisensa olemaan edelleen ystavallisia ja iloisia. Keittaja nimittain kavi johtajan toimistossa tuon kohtauksen jalkeen. Ja meilla on toinenkin esimerkki asiasta, jossa kerrottiin yksi juttu johtajalle eika siita seurannut mitaan ihmeellista. Suomessa alkaisi heti kyraily. Taa pomo taitaa olla aikamoinen henkilosuhdeihminen. Taikka sitten alaiset oikeita kaksinaamoja...
No toinen valikohtaus - vielako jaksatte lukea - tanaan on siis sapatin valmistuspaiva ja meidan osastolla kuten ehka muistattekin heimopaallikko aina siunaa sapatin tietyin rituaalein. Sivumennen mainittakoon, etta sita yleensa edeltaa hirvea sanasota ja riita ja sitten tyytyvaisena siunataan sapatti.....onko se farisealaisuutta...en tieda, mutta ei se kylla Raamatun hengen mukaista ole.
No se tamanpaivainen. Sapatin valmistustarvikkeet (leipa, viini, suola, kynttilat) oli jo tuotu ja heimopaallikko yleensa jakoi leivan ja viinin proffan poydassa. No proffa vinkkasi mua luokseen ja pyysi kahvia. Heilla oli juuri ollut iltapaivatee, joka juodaan liloista kupeista. No mina kysyin, etta maidonko kanssa ja vastaus oli, etta kylla. Mina siita lahdin pikkukeittioon ruokasalin peralla tekemaan kahvia (taallahan juodaan vain neskahvia, kuten muistanette) ja sekoittelin sita siina, niin arabihoitaja Hulu tuli kuin tuulispaa sinisen mukin kanssa ja sanoi, etta han vie sen kahvin. Silloin vasta hokasin, etteihan maitoa saa laittaa lilaan kuppiin. (Luulen muuten, etta Hulu toimi ihan tietoisesti.) Niin han kaatoi kahvin siniseen kuppiin ja siihen maidon ja lahti viemaan sita proffalle. Ja siitahan syntyi hirvea meteli, kun heimopaallikko sen naki. Ei sinisia kuppeja saa tuoda lilojen keskelle. Kun Hulu oli antamassa mukia proffalle, heimopaallikko yritti menna valiin huutaen (han on pyoratuolissa). Hulu oli lujana ja antoi vakisin kupin proffalle ja sitten siihen tuli toinenkin naishoitaja, joka rupesi huutamaan heimopaallikolle. Huusivat kurkku suorana monta minuuttia ja proffa istui tyynena kahviaan juoden kuin asia ei hanelle mitenkaan kuuluisi.
Oi, kun meita olisi naurattanut. Hulu tuli sitten kertomaan, etta heimopaallikko tahtoo olla koko joukon pomo, mutta eihan hanella siihen ole mitaan oikeutta. No, tunnelma siita tasaantui ja heimopaallikko joutui antamaan periksi. Jonkin ajan kuluttua Mordechai halusi maitoa ja Hulu haki sita hanelle aivan erilaisessa kupissa ja kovaan aaneen kuulutti, Mordechai juo maitoa.....voi hurlumhei...tata porukkaa. Ei tuu aika pitkaksi.
Ja sitten eiliseen takaisin. Neljalta lahdettiin taksilla laheiseen supermarkettiin ostamaan ruokaa grillausta varten. Annelien ei jaksa kavella, sen huomaatte kohta kuvista, miksi. No oli kylla niin kuuma, ettemme mekaan olisi halunneet kavella sinne. Siina marketissa me ei olla viela kaytykaan ja voi, miten paljon ihmeellisia hedelmia siella oli. Ostettiin grillista ja hiilista lahtien, kanaa, nautaa, vihanneksia yms. mukavaa. Kuitenkin meni vain runsaat 50 euroa ja me kun luultiin, etta taalla on ruoka kallista. Muuten kolme kulmapaistipihvia maksoi 42 sekelia eli noin 8 euroa.....
Annelien opetti etela-afrikkalaisen grillivoileivan teon. Kerronpa sen tassa teillekin, etta voitte kokeilla. Se kylla kannattaa, taidan ensi torstain grillausiltana jattaa lihan valiin ja syoda vain sita leipaa ja vihanneksia. Siis: pitaleipaa avataan vahan lisaa, mutta jatetaan jonkin verran kiinni yhdesta reunasta. Voidellaan molemmat puolet voilla, sitten laitetaan juustonviipale (sellainen, joka sulaa), sen paalle sipulirenkaita (iso keltasipuli ei ole niin voimakas kuin pienempi), sitten kerros tomaatinviipaleita. Maustetaan pippurilla ja suolalla, kansi paalle ja grilliin niin kauaksi aikaa, etta leipa on ihanan rapeaa ja juusto sulanut...ja a'vot....hyvaa on. Ruokajuomana meilla oli kokista ja kun kaupassa kysyin Annelienilta, etta lightia vai tavallista, han totesi, etta vain lihavat juo laittia..... kattokaa ite, niin ymmarratte.
Munni grillin sytytyspuuhissa.
Annelien ja Heeka silla aikaa valmisteli tallaista...
Ja niita leipia.... perunat ja sipulit on voileripaperissa kuten Munni sanoo....
Mahtavat pihvit, eika ollut kallista.....
Pitihan sita kanaakin olla mukana, ettei vallan maku unohdu...
Lupukin ehti iltavuorosta mukaan....kokiksella skoolattiin.... Sain muuten tytoilta luvan laittaa kuvat blogiin
Annelien on just tuollainen, milta tuossa kuvassa nayttaakin. Ihanan hersyva, nauru kuin jyran aani ja niin kova puhumaan, ettei illalla kukaan muu oikeastaan saanut puheenvuoroa. Han kertoi elamantarinansa ja siina olikin ihmettelemista. Ihan alhaalta Jumala hanet pelasti ja lahetti Israeliin.
Niin ja sitten hyttysenpistoihin. Suomen hyttyset ei musta tykkaa yhtaan, mutta Munnia ne rakastaa. Taalla onkin asiat sitten ihan paalaellaan. Itikoita ei nay kuin jokunen silloin talloin, mutta mulla on jalat aivan taynna kamalia puremia ja toisessa kasivarressa ja selassakin muutama. Yksi pohkeessa oleva aityi niin pahaksi, etta olin jo hieman huolissani, etta mahtaako kyseessa olla jokin borrelioosia levittava elukka. Bepanthen eika Hydrokortison auttaneet, sitten naytin sita sairaanhoitajalle toissa ja han antoi jotain salvaa tuubin. Parissa paivassa se auttoi ja nyt ollaan jo voiton puolella. Tassa mallia kunnon hyttysenpureman seurauksista
Se nyt ei nay niin kovin hyvin tassa, mutta siina oli kolme eri rengasta ja isoin oli ainakin 7 cm lapimitaltaan ja koko alue oli kuuma ja kipea. No kuten sanottu, terveena ollaan taas.
Tuli muuten mieleen, etta on vaikea ymmartaa naita ihmisia. Kun se hoitaja laittoi mulle sita voidetta toissa, niin puristi tuubista ainakin 2-3 cm patka jokaista puremaa kohti ja ite sitten levitin. Ihmettelin sita maaraa, etta ite olisin laittanut paljon vahemman. Tanaan sitten sama hoitaja sanoi, kun naytin, etta juttu oli ruvennut paranemaan, etta ala sitten laita paljon, ihan vahan vaan...............hoh... (laita aa-pilkut)...
Ymmarra sitten naita, yks kerta ne sanoo yhta ja toinen toista, mutta kohteliaita ne on....nyt Lupu tuli hairitsemaan, kun silla on niin tylsaa..enka ma voi keskittya kirjoittamaan....moi sitten seuraavaan kertaan
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti